EU:n ja USA:n välisestä vapaakauppasopimuksesta
Eduskunnan täysistunnossa käytiin tänään keskustelu Suomen tavoitteista transatlanttisen kauppasopimuksen neuvotteluissa. EU:n ja Yhdysvaltojen välinen vapaakauppasopimus edistäisi pk-yritysten vientiä. Siksi se on lähtökohtaisesti hyvä asia, mikäli saadaan neuvoteltua kuluttajia, työntekijöitä ja ympäristöä suojaava sopimus. Vihreät kannattavat vapaata ja reilua kauppaa.
Toisaalta yritysten investointisuojasopimus ei saa uhata lakejamme ja julkisia palveluitamme. Tästä on syntynyt huolta ja keskustelua, koska sopimusneuvottelujen luonnokset eivät ole olleet avoimesti kansalaisjärjestöjen tai tutkijoiden arvioitavina. Komissio onkin päättänyt järjestää avoimen kuulemisen asiasta.
Kauppasopimuksen myötä tullitariffeja tulee alentaa ja byrokraattisia kaupan esteitä purkaa. Yhdysvaltalaiset ovat omien kotimarkkinoidensa suhteen hyvin protektionistisia, esimerkiksi ”By American” ja ”Jones act” lait vaikeuttavat suomalaisten yritysten pääsyä Yhdysvaltojen markkinoille. Olisi hyvä, jos esimerkiksi suomalaisia jäänmurtajia voisi myydä amerikkalaisille.
Yksi esimerkki kuluttajan- ja ympäristönsuojelusta ja eurooppalainen kemikaaliasetus REACH, joka suojaa meitä kemikalisoitumiselta.
Hiljaisen kevään päivistä on aikaa, mutta ympäristön kemikaalitaakka on silti kasvanut. Jopa Etelä-Mantereen eliöistä löytyy bromattuja palonestoaineita. Lisäksi nuoriltakin henkilöiltä löytyy verestä DDT:tä ja PCB:tä, vaikka näiden aineiden käyttö lopetettiin jo ennen nuorten syntymää. Aineet häviävät luonnosta kovin hitaasti.
Rachel Carsonin kuuluisa teos Äänetön kevät (Silent Spring, 1962) toi maailman tietoisuuteen erityisesti DDT:n haittavaikutukset. Linnunlaulu ei enää kuulunut, kun ne menehtyivät tuholaismyrkkyihin. Tämä johti DDT:n käytön kieltämiseen Yhdysvalloissa vuonna 1972.
Reach lainsäädäntö on tehty tarpeeseen. On tultu eteenpäin 60-luvulta, mutta silti on erittäin tarpeellista, että kemikaalien turvallisuutta testataan ja niiden käyttö on rajoitettua. Kemikaaleilla saattaa olla vaikutusta ihmisten terveyteen, joten päättäjillä on suuri vastuu asettaa niiden käytölle rajat. EU:n Reach-asetuksella kemikaaliteollisuus on velvoitettu testaamaan käyttämiensä kemikaalien turvallisuus.
Kun vapaakauppasopimusneuvottelujen yksityiskohdista neuvotellaan, myös yhdenmukaistetaan sääntelyä. Ministeri Stubb kuitenkin vakuutti keskustelussa, ettei kemikaalilainsäädäntöä tulla heikentämään. Lisäksi eduskuntakeskustelussa nousivat esiin huoli gmo-tuotteista ja hormonilihasta, työntekijöiden oikeuksista sekä niitä turvaavista kansainvälisistä ILO-sopimuksista.
On keskeistä, että Suomen neuvottelutavoitteisiin on kirjattu, että sääntelyyn liittyvät toimet eivät saa estää korkeatasoisen terveyden-, turvallisuuden-, kuluttajien-, työ- ja ympäristönsuojelun turvaamista ja kehittämistä EU:ssa ja Suomessa.
Toisaalta yritysten investointisuojasopimus ei saa uhata lakejamme ja julkisia palveluitamme. Tästä on syntynyt huolta ja keskustelua, koska sopimusneuvottelujen luonnokset eivät ole olleet avoimesti kansalaisjärjestöjen tai tutkijoiden arvioitavina. Komissio onkin päättänyt järjestää avoimen kuulemisen asiasta.
Kauppasopimuksen myötä tullitariffeja tulee alentaa ja byrokraattisia kaupan esteitä purkaa. Yhdysvaltalaiset ovat omien kotimarkkinoidensa suhteen hyvin protektionistisia, esimerkiksi ”By American” ja ”Jones act” lait vaikeuttavat suomalaisten yritysten pääsyä Yhdysvaltojen markkinoille. Olisi hyvä, jos esimerkiksi suomalaisia jäänmurtajia voisi myydä amerikkalaisille.
Yksi esimerkki kuluttajan- ja ympäristönsuojelusta ja eurooppalainen kemikaaliasetus REACH, joka suojaa meitä kemikalisoitumiselta.
Hiljaisen kevään päivistä on aikaa, mutta ympäristön kemikaalitaakka on silti kasvanut. Jopa Etelä-Mantereen eliöistä löytyy bromattuja palonestoaineita. Lisäksi nuoriltakin henkilöiltä löytyy verestä DDT:tä ja PCB:tä, vaikka näiden aineiden käyttö lopetettiin jo ennen nuorten syntymää. Aineet häviävät luonnosta kovin hitaasti.
Rachel Carsonin kuuluisa teos Äänetön kevät (Silent Spring, 1962) toi maailman tietoisuuteen erityisesti DDT:n haittavaikutukset. Linnunlaulu ei enää kuulunut, kun ne menehtyivät tuholaismyrkkyihin. Tämä johti DDT:n käytön kieltämiseen Yhdysvalloissa vuonna 1972.
Reach lainsäädäntö on tehty tarpeeseen. On tultu eteenpäin 60-luvulta, mutta silti on erittäin tarpeellista, että kemikaalien turvallisuutta testataan ja niiden käyttö on rajoitettua. Kemikaaleilla saattaa olla vaikutusta ihmisten terveyteen, joten päättäjillä on suuri vastuu asettaa niiden käytölle rajat. EU:n Reach-asetuksella kemikaaliteollisuus on velvoitettu testaamaan käyttämiensä kemikaalien turvallisuus.
Kun vapaakauppasopimusneuvottelujen yksityiskohdista neuvotellaan, myös yhdenmukaistetaan sääntelyä. Ministeri Stubb kuitenkin vakuutti keskustelussa, ettei kemikaalilainsäädäntöä tulla heikentämään. Lisäksi eduskuntakeskustelussa nousivat esiin huoli gmo-tuotteista ja hormonilihasta, työntekijöiden oikeuksista sekä niitä turvaavista kansainvälisistä ILO-sopimuksista.
On keskeistä, että Suomen neuvottelutavoitteisiin on kirjattu, että sääntelyyn liittyvät toimet eivät saa estää korkeatasoisen terveyden-, turvallisuuden-, kuluttajien-, työ- ja ympäristönsuojelun turvaamista ja kehittämistä EU:ssa ja Suomessa.
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home