Turvallinen Suomi

Turvallinen Suomi seminaarissa oli tärkeää keskustelua hätäkeskusuudistuksesta ja palomiesten työstä. Hätäkeskusten määrä puolittuu noin vuoteen 2015 mennessä. Uudenmaan hätäkeskuspaikkana on silloin Kerava. Uudistus on haastava, mutta sillä haetaan tasapainoa eri alueiden kesken. Kun keskukset ovat isoja, keskuksen riski tukkeutua runsaista soitoista on pienempi. Uudistukseen liittyy myös tietotekninen uudistus, jotta tarpeen tullen puhelimeen voidaan vastata missä hätäkeskuksessa vaan. Keskeinen haaste on puhelun paikantaminen, jos soittaja on sekavassa mielentilassa, eikä osaa ilmaista olinpaikkaansa. Prepaid liittymien paikantaminen on vaikeaa, mutta se on mahdollista. On mahdollista hakea paikantamistieto operaattorin kautta, mutta se tulee vaatimaan lakimuutoksen. Hätäkeskusuudistuksessa on oleellista kuunnella työntekijöitä, ottaa heidän toiveensa huomioon. Osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta on hätäkeskusten kantava voima. Hätäkeskuksista hälytetään paikalle apu: pelastustoimi, poliisi, ambulanssit. Ne toki lähtevät läheltä, jotta apu saadaan nopeasti perille.

Seminaarissa käsiteltiin myös palomiesten vaativaa ammattia. Ihmisten pelastaminen vaatii kuntoa ja voimaa. Raskain työ on savusukeltaminen. On huolestuttavaa, että palomiesten keski-ikä on 41 vuotta ja keskimäärin jäädään työkyvyttömyyseläkkeelle 50-vuotiaana. Hallitus tilasi vuosi sitten selvitysmies Pekka Myllynimeltä raportin palomiesten vaihtoehtoisista urapoluista. Siinä oli ihan mielenkiintoisia näkökulmia, mutta yksin se ei riitä ratkaisemaan palomiesten työssä jaksamista. Turvallisuuden vuoksi on saatava nuorempia palomiehiä pelastustiimeihin. Myllyniemi tarjosi ikääntyville työnkuvaksi ennaltaehkäisevää valistusta ja neuvontaa. Se olisikin hyvä lisä kouluihin, mutta on selvää, ettei se toimi kaikkien kohdalla. Palomiestien päätyö on ihmisten pelastaminen ja turvallisuus on tärkeintä. Olisi turvallista laskea palomiesten eläkeikää.