Monikulttuurinen Suomi
Kohtaamme kotikaupungissa maahanmuuttajien kirjon. Se on hyvä, mutta toisaalta emme ole tottuneet seurustelemaan ihmisten kanssa, joiden elämänvaiheet poikkeavat omastamme. Meillä ei ole yhteisiä historian kokemuksia. Mutta voimme aloittaa tutustumisen yhteisellä työpaikalla. Kuulemme maahanmuuttajan perheestä, ammattiin valmistumisesta, siitä kaikesta tavallisesta elämästä. Mitä hän harrastaa ja miten viettää lomansa. Kohtaamme ihmisinä.
Maahanmuuttajat on otettava heti mukaan yhteiskuntaan. Sosiaalitoimen luukulla ei kotiudu, mutta yhteisöllisessä toiminnassa kylläkin. On haaste saada maahanmuuttajat mukaan harrastamaan ja kokoontumaan asukaspuistoihin kanssamme. On sanottu, että jalkapallo yhdistää kansoja. Kielen opetus on keskeistä ja se pitää aloittaa heti koko maahanmuuttajaperheelle. On tutkittu, että nuoret kotoutuvat paremmin, jos heidän vanhempansa oppivat suomen kielen. Monikulttuurisuus ei ole haasteetonta, se vaatii työtä ja hyväksyntää.
Maahanmuuttajat on otettava heti mukaan yhteiskuntaan. Sosiaalitoimen luukulla ei kotiudu, mutta yhteisöllisessä toiminnassa kylläkin. On haaste saada maahanmuuttajat mukaan harrastamaan ja kokoontumaan asukaspuistoihin kanssamme. On sanottu, että jalkapallo yhdistää kansoja. Kielen opetus on keskeistä ja se pitää aloittaa heti koko maahanmuuttajaperheelle. On tutkittu, että nuoret kotoutuvat paremmin, jos heidän vanhempansa oppivat suomen kielen. Monikulttuurisuus ei ole haasteetonta, se vaatii työtä ja hyväksyntää.
posted by Johanna Karimäki at sunnuntaina, maaliskuuta 28, 2010
3 Comments:
Antaisit vähän hyvää esimerkkiä ikään kuin konkreettisesti. Kyllä maailmaan sanoja mahtuu. Ota sinä kotiisi 1-2 uussuomalaista, maksa heidän elämisensä (onhan sinulla KANSANedustajana varaa), opeta heille kieli ja järjestä heille työpaikka vaikka kiven alta.
Hauskaa että mainitsit nimenomaan jalkapallon kansoja yhdistävän voiman; tätähän on useaan otteeseen jo kokeiltukin saman ajatuksen pohjalta ja resepti on todettu tosiaan erittäin toimivaksi:
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1532612
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/jalkapallo-ottelu-sai-turvapaikanhakijat-r%C3%A4hin%C3%B6im%C3%A4%C3%A4n/448547
http://www.iltalehti.fi/jalkapallo/200906119757516_jp.shtml
http://www.kymensanomat.fi/page.php?page_id=5&news_id=200937154640
http://i10.tinypic.com/6433l8h.jpg
"Kohtaamme kotikaupungissa maahanmuuttajien kirjon. Se on hyvä, mutta toisaalta emme ole tottuneet seurustelemaan ihmisten kanssa, joiden elämänvaiheet poikkeavat omastamme. Meillä ei ole yhteisiä historian kokemuksia. Mutta voimme aloittaa tutustumisen yhteisellä työpaikalla. Kuulemme maahanmuuttajan perheestä, ammattiin valmistumisesta, siitä kaikesta tavallisesta elämästä. Mitä hän harrastaa ja miten viettää lomansa. Kohtaamme ihmisinä.
Maahanmuuttajat on otettava heti mukaan yhteiskuntaan. Sosiaalitoimen luukulla ei kotiudu, mutta yhteisöllisessä toiminnassa kylläkin. On haaste saada maahanmuuttajat mukaan harrastamaan ja kokoontumaan asukaspuistoihin kanssamme. On sanottu, että jalkapallo yhdistää kansoja. Kielen opetus on keskeistä ja se pitää aloittaa heti koko maahanmuuttajaperheelle. On tutkittu, että nuoret kotoutuvat paremmin, jos heidän vanhempansa oppivat suomen kielen. Monikulttuurisuus ei ole haasteetonta, se vaatii työtä ja hyväksyntää."
lähettänyt Johanna Karimäki
Olipas ympäripyöreää ja sisällöltään köyhää tekstiä, tyhjien fraasien latelua.
Voisitko joskus sanoa maahanmuuttopolitiikasta jotain konkreettista?
Maahanmuuttoahan on perusteltu sillä, että suomalaiset yritykset muka tarvitsevat lisää työvoimaa.
Todellisuudessa n. 70% maahanmuuttajista on työelämän ulkopuolella, joten useimmat maahanmuuttajat eivät todellakaan ole suomalaisten yritysten työvoiman tarvetta tyydyttäviä vierastyöläisiä eli ns. työperäisiä maahanmuuttajia. Suurin osa maahanmuuttajista on lapsia, vanhuksia, opiskelijoita, työttömiä ja kotiäitejä, jotka eivät todellakaan paikkaa suomalaisten yritysten työvoiman tarvetta.
Nämä työelämän ulkopuolella olevat maahanmuuttajat päinvastoin kasvattavat suomalaisten työtaakkaa julkisessa terveydenhoidossa, sosiaalipalveluissa, lastentarhoissa, kouluissa ja yliopistoissa. Maahanmuutto ei siis mitenkään poista "työvoimapulaa", vaan päinvastoin kasvattaa työvoiman tarvetta julkisella sektorilla maahanmuuttajien käyttäessä suomalaisia julkisia palveluita.
Tällöin julkiset menot ja kansalaisten verotaakka kasvavat entisestään ja yksityisen sektorin toimintavaikeudet pahenevat entisestään nimenomaan maahanmuutosta johtuvan julkisen sektorin kasvun vuoksi.
Mitä sanot tähän?
Lähetä kommentti
<< Home