lauantaina, maaliskuuta 06, 2010

Luokaton lukio

Ei omaa luokkakaveria, mutta paljon tuttuja ja ehkä joku, jonka voi kokea omaksi kaveriksi. Lukion kursseja suoritetaan tosissaan ja varmistellaan tulevaisuuden mahdollisuuksia. On siirrytty yksilökeskeisyyteen, mikä on muutenkin yleistynyt ilmiö. Ennen lukioluokissa muodostui yhteishenki ja oman luokan identiteetti.

Lukioiässä vanhempiin otetaan etäisyyttä, mutta kaveripiiri on tärkeä. Luokattomassa lukiossa syntyvä kaveripiiri on löyhempi. Jos nuorella on harrastuksia, saa sieltä usein hyvät ystävät. Mutta kouluyhteisössäkin on pärjättävä. Ihminen on sopeutuvainen ja niin myös nuori löytää selviytymiskeinonsa. Aika moni nuori pitää luokatonta lukiota hyvänä. Koulukiusattu oppilas kirjoitti luokattoman lukion tuoneen helpotuksen. Onko yksinäisyys kuitenkin lisääntynyt luokattoman lukion myötä? Luokattomassa lukiossa seilaava nykynuori kasvaa eri tavalla kuin vanhempansa. Onko tulos parempi vai huonompi? Mielestäni nämä kysymykset pitää selvittää. Pitää myös selvittää, millä keinoin luokattoman lukion yhteisöllisyyttä voidaan lisätä.