EU -historiaa ja tulevaa

EU on toimija, joka tuntuu kaukaiselta, mutta vaikuttaa suuresti arkipäiväämme. Sunnuntaina ratkeaa, minkälainen on Suomen edustus parlamentissa.

Hyviä ehdokkaita löytyy täältä: Vihreät ehdokkaat

Uudessa Euroopassa voi kulkea Atlantin rannoilta Mustallemerelle tai Välimereltä tunturilappiin. Euroopan unionissa on 27 jäsenmaata. Se on iso ja kansainvälisesti vaikutusvaltainen toimija.

Välimeren maat Italia ja Ranska ja myös Atlantin rannikolta Alankomaat ja Belgia ovat perustajavaltioita. Tanska, Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta liittyivät 1973. Merkittävää kehitystä tapahtui 90 -luvulla kun Itämeren rantavaltioista Suomi ja Ruotsi sekä Itävalta liittyivät 1995 EU:hun. Jäseniä oli silloin kaikkiaan 15 sisältäen melkein koko Länsi-Euroopan ja yhteismarkkinat perustettiin. Syntyi myös kiinnostus turvallisuus- ja puolustusyhteistyöhön ja ymmärrettiin ympäristönsuojelun tärkeys kaikkia koskettavana.

EU laajeni vuonna 2004 kymmenellä Keski- ja Itä -Euroopan maalla. Mukaan tulivat Viro, Latvia, Liettua, Puola, Unkari, Tsekki, Slovakia, Slovenia, Malta ja Kypros. Bulgaria ja Romania tulivat mukaan 2007. Olemme oikeastaan aika erikoisessa ja monen kirjavassa 454 miljoonan ihmisen joukossa. Olemme uudessa Euroopassa.

Laajeneminen voi vielä jatkua, mutta vaatii kärsivällisiä neuvotteluja. Uusia EU-lakeja tarvitaan ja perussopimuksen varmistumista odotellaan. EU parantaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Rauhanomainen kehitys edistää alueen ja meidän kaikkien taloudellista hyvinvointia. Yli 300 miljoonaa ihmistä käyttää yhteistä maksuvälinettä euroa.

Tänä päivänä EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka on viitoittanut tietä parempaan maailmaan, mutta vihreät vaativat vieläkin kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita. EU:ssa päätetään myös monista työelämään vaikuttavista kysymyksistä. Yksi esimerkki on kiistelty työaikadirektiivi, jonka parlamentti hiljattain äänesti kumoon.

Itämeri on yksi vihreiden ykkösasioita. Itämeri on kaikkien huulilla, mutta suojelu vaatii tiukkoja päästörajoitusvaatimuksia ja ympäristövelvoitteita maatalouspolitiikkaan, yhdyskuntajätehuoltoon ja laivaliikenteelle.

EU:n budjetin rahat kuluvat enimmäkseen maatalouteen, alueiden kehitykseen sekä innovaatioiden ja tieteen edistämiseen. Näihin kahteen viimeksi mainittuun on syytä satsata enemmän ja jokaisessa maassa tarvitaan omaa eettisesti tuotettua lähiruokaa, ympäristönsuojelunäkökohdat huomioiden.

Se, miten EU:n tarina jatkuu, riippuu pitkälti sunnuntain vaalituloksesta. Muistathan käyttää ääntäsi =)