Elvyttävää kuntapolitiikkaa
-kolumni Vihreässä Langassa 29.11.08
Tänä syksynä on nähty, miten hämmästyttävän nopeasti maailman talouden tila heijastuu kuntiin. Espoon syyskuun raportti puhui karua kieltään: menot kasvavat, tulot vähenevät ja rahastot hupenevat. Talouskriisi heikentää jo nyt kuntien verotulopohjaa, mikä johtaa vyön kiristämiseen. Seuraava nelivuotiskausi tulee menoleikkauksineen olemaan kuntapäättäjille jatkuva haaste.
Kuntien on tarkasteltava kriittisesti paisuneita hallintorakenteitaan. Jos johtotasolla on turhan monta porrasta, vastuu hämärtyy ja päätösten kohdentaminen vaikeutuu. Yksi päätöksen paikka on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen kitka, joka vaatii järkevän ratkaisun. Päällekkäiset testaukset ja tutkimukset sekä pahimmillaan potilaan ikävältä pompottamiselta vaikuttava hoidosta toiseen siirtäminen lisäävät inhimillistä kärsimystä ja kustannuksia.
Kunnissa tarvitaan nyt säästötoimia, mutta on kohteita, joista ei ole järkevää eikä inhimillistä säästää. Näitä ovat koulujen tuntikehykset, ennaltaehkäisevä työ, päivähoito, lastensuojelu, vanhusten palvelut ja vammaiskuljetukset. Sosiaalinen luototus on myös tärkeää, koska se auttaa äkillisissä elämänmuutoksissa ihmisiä selviämään pahimman yli. Vastuullinen kuntapäättäjä selvityttää energian kulutusta. Missä voidaan säästää, missä taas tehostaa? Vanhoissa julkisissa rakennuksissa saattaa olla aivan järjettömän epätehokkaat, toistensa kanssa kilpailevat ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmät. Samaan aikaan, kun saleja lämmitetään, niitä viilennetään ilmastoinnilla. Matalaenergiarakentaminen ja uusiutuvan energian, kuten maalämmön, suosiminen ovat sekä ilmastonmuutosta hillitseviä että pitkällä tähtäimellä kuntataloutta kohentavia ratkaisuja. Kuntien on erityisen järkevä satsata korjaamisrakentamiseen ja toteuttaa myös uusia tarpeellisia investointeja. Siten kunta voi työllistää työttömiään tai sen uhkaamia. Heidän ostovoimansa lisääminen vähentää sosiaalitoimen menoja. Laskusuhdanteen aikaan työn teettäminen on halpaa ja siksi järkevää, vaikka lainarahan turvin. Kaikki homekoulut ja rapistuneet rakennukset kannattaa korjata nyt.
Kulutuksen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen sopii elvyttävään kuntapolitiikkaan. Ruuhkamaksut ja jätemaksujen korotukset tuovat kunnille tuloja, joita ne voivat kohdentaa joukkoliikenteeseen, kulttuuritarjontaan ja kirjastoille. On tärkeää, että kaupungeissa on myös ei-kaupallista julkista tilaa, eikä kaupan suuryksiköitä pidä kaavoittaa haja-asutusalueille. Kunnat tekevät ilmastoratkaisuja, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen.
Tänä syksynä on nähty, miten hämmästyttävän nopeasti maailman talouden tila heijastuu kuntiin. Espoon syyskuun raportti puhui karua kieltään: menot kasvavat, tulot vähenevät ja rahastot hupenevat. Talouskriisi heikentää jo nyt kuntien verotulopohjaa, mikä johtaa vyön kiristämiseen. Seuraava nelivuotiskausi tulee menoleikkauksineen olemaan kuntapäättäjille jatkuva haaste.
Kuntien on tarkasteltava kriittisesti paisuneita hallintorakenteitaan. Jos johtotasolla on turhan monta porrasta, vastuu hämärtyy ja päätösten kohdentaminen vaikeutuu. Yksi päätöksen paikka on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen kitka, joka vaatii järkevän ratkaisun. Päällekkäiset testaukset ja tutkimukset sekä pahimmillaan potilaan ikävältä pompottamiselta vaikuttava hoidosta toiseen siirtäminen lisäävät inhimillistä kärsimystä ja kustannuksia.
Kunnissa tarvitaan nyt säästötoimia, mutta on kohteita, joista ei ole järkevää eikä inhimillistä säästää. Näitä ovat koulujen tuntikehykset, ennaltaehkäisevä työ, päivähoito, lastensuojelu, vanhusten palvelut ja vammaiskuljetukset. Sosiaalinen luototus on myös tärkeää, koska se auttaa äkillisissä elämänmuutoksissa ihmisiä selviämään pahimman yli. Vastuullinen kuntapäättäjä selvityttää energian kulutusta. Missä voidaan säästää, missä taas tehostaa? Vanhoissa julkisissa rakennuksissa saattaa olla aivan järjettömän epätehokkaat, toistensa kanssa kilpailevat ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmät. Samaan aikaan, kun saleja lämmitetään, niitä viilennetään ilmastoinnilla. Matalaenergiarakentaminen ja uusiutuvan energian, kuten maalämmön, suosiminen ovat sekä ilmastonmuutosta hillitseviä että pitkällä tähtäimellä kuntataloutta kohentavia ratkaisuja. Kuntien on erityisen järkevä satsata korjaamisrakentamiseen ja toteuttaa myös uusia tarpeellisia investointeja. Siten kunta voi työllistää työttömiään tai sen uhkaamia. Heidän ostovoimansa lisääminen vähentää sosiaalitoimen menoja. Laskusuhdanteen aikaan työn teettäminen on halpaa ja siksi järkevää, vaikka lainarahan turvin. Kaikki homekoulut ja rapistuneet rakennukset kannattaa korjata nyt.
Kulutuksen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen sopii elvyttävään kuntapolitiikkaan. Ruuhkamaksut ja jätemaksujen korotukset tuovat kunnille tuloja, joita ne voivat kohdentaa joukkoliikenteeseen, kulttuuritarjontaan ja kirjastoille. On tärkeää, että kaupungeissa on myös ei-kaupallista julkista tilaa, eikä kaupan suuryksiköitä pidä kaavoittaa haja-asutusalueille. Kunnat tekevät ilmastoratkaisuja, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen.
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home