Itämeri voidaan vielä pelastaa!

Kirjoitus on julkaistu Pullopostissa 11.4.2019

Itämeri on ainutlaatuinen muihin maailman meriin verrattuna. Se on poikkeuksellisen matala sisämeri, jolla on vain kapea yhteys valtameriin. Makea vesi ja suolainen vesi sekoittuvat ja luovat ainutlaatuisen ekosysteemin. Itämeren suojelemiseksi on tehty työtä, mutta meren hyvää tilaa ei ole vielä saavutettu. Itämeren ongelmat voidaan ratkaista vain valtioiden rajat ylittävällä yhteistyöllä.

Maatalous on Suomessa merkittävin ihmisen aiheuttaman ylimääräisen ravinnekuormituksen lähde. Vajaat kaksi kolmasosaa Itämereen päätyvästä fosforista ja yli puolet typestä on peräisin maataloudesta. Tarvitsemme tehokaita vesiensuojelutoimia maatalouteen ja ympäristötukijärjestelmä on uudistettava. Tukea tulee myöntää ympäristön kannalta vaikuttavimmille toimille. Jokainen voi itsekin pienentää omaa Itämerijalanjälkeään. Lihan syönnin vähentäminen auttaa sekä ilmastoa että Itämerta. Edistetään proteiinipitoisten kasvisten tuotantoa ja kasvisruoan kulutusta. Näin voidaan pienentää lautasella olevan ruoan aiheuttamaa ravinnekuormitusta.

Itämeri on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista, jossa seilaa tälläkin hetkellä noin 2000 suurta alusta. Joukossa on valtavia öljytankkereita, vaarallisia aineita kuljettavia tankkereita, rahtialuksia sekä matkustajalauttoja. Navigointi matalassa ja karikkoisessa meressä on vaativaa. Suuronnettomuuksien ja ympäristövahinkojen riski herkällä Itämerellä on valtava. Tehokkain tapa estää öljy- ja kemikaalionnettomuuksia on ehkäistä niitä ennalta. Tämä edellyttää, että meriturvallisuutta parannetaan ja onnettomuuksiin varaudutaan hyvin lisäämällä öljyntorjunta-aluksia ja -yhteistyötä.

Itämerellä kalakantoja uhkaa erityisesti ylikalastus. Myös suuri sivusaaliin määrä ja laiton kalastus vaikuttavat kalakantoihin. Monien Itämeren kalalajien kalastusta seurataan ja hallinnoidaan puutteellisesti. Saaliskiintiöt takaavat, että kannat säilyvät elinvoimaisina. Uhanalaisten ja vaarantuneiden lajien kalastusta onkin rajoitettava nykyistä laajemmin. Vaelluskalat, kuten Itämeren lohi, vaellussiika, meritaimen ja ankerias, ovat kärsineet ihmisen aiheuttamista elinympäristön muutoksista. Jokia, joihin kalat nousevat kutemaan, on padottu vesivoiman tarpeisiin. Jotta vaelluskalojen kannat voisivat vahvistua, vaellusreittejä ja lisääntymisalueita tulee ennallistaa. Käynnistetään vesilain uudistus, jonka myötä vesien tila paranee ja vaelluskalojen kulku helpottuu. Vesilakia on muutettava siten, että kalatievelvoitteet koskevat myös vanhoja vesilupia.

Itämeren herkän luonnon monimuotoisuutta turvataan erilaisilla suojelualueilla. Suojelualueiden lisäksi Suomessa on viisi merellistä kansallispuistoa, joissa ihmiset voivat nauttia luonnosta ja rentoutua. Suojeltua meri- ja merenranta-ala tulee nostaa ja Porkkalaan on perustettava uusi kansallispuisto. Meriluonnon monimuotoisuuden säilyttäminen edellyttää mm. merellisten luontotyyppien, kuten jokisuistojen ja rantaniittyjen ennallistamista. Vedenalaisia luontotyyppejä ja lajeja on lisättävä suojeluohjelmiin.

Laadukas meriympäristöön liittyvä tutkimus antaa tietoa Itämeren tilasta. Luotettava tietopohja on perusedellytys kansainvälisten meriensuojelusopimusten tavoitteiden seurannassa ja meren tilan kohentamisessa. Itämeren tutkimusta ja seurantaa on lisättävä ja tutkimuskaluston toimintaedellytyksiä on parannettava. Itämerien tutkimuksen lippulaiva, merentutkimusalus Aranda, on vastikää remontoitu huippumoderniksi. Samaan aikaan kuitenkin tutkimuslaitosten rahoitusta on leikattu niin, ettei Suomella ole ollut varaa käyttää alusta. Nostetaan Itämeri-tutkimuksen rahoitusta.

Suomi toimii vuosina 2018-2020 HELCOM:n puheenjohtajamaana ja vastaa Itämeren suojelun toimenpideohjelman päivityksestä. Ohjelman kunnianhimoisuudesta ei ole varaa tinkiä. Maatalouden päästöt ja yhdyskuntien jätevesipäästöt on saatava kuriin niin meillä kuin maailmalla. Merten roskaantuminen, meriluonnon suojelu, ilmastonmuutoksen ja merten happamoitumisen torjunta kaipaavat kipeästi auttavia toimenpiteitä.