Teknologiabarometri: lisättävä panostusta tieteeseen ja tutkimukseen

Suomen jääkiekkovoitto Ruotsista lämmittää, mutta tuoreen teknologiabarometrin sanoma on toinen. Suomi on tipahtanut tutkimuksen ja tuotekehityksen maana! Meidän on syytä ottaa mallia Ruotsista. Siellä tehdään päämäärätietoista innovaatiopolitiikkaa. Ruotsilla on kansallinen hankintastrategia kiihdyttämässä julkisia innovatiivisia hankintoja. Meillä niistä puhutaan, mutta toiminta vähäistä. Ruotsissa on myös tutkimusrahoitus paremmalla tolalla ja TKI-toimintaa tukevia siemenrahastoja. Innovaatiotoiminta tuottaa Ruotsissa paljon patentteja ja yrittäjyyttä. Kiritään Ruotsi kiinni! Innovaatiopolitiikan edistäminen on tärkeää, sillä se luo uutta työtä ja teknologiaa tarvitaan ilmastonmuutoksen torjunnan kasvavilla markkinoilla.

Teknologiabarometri julkistettiin eilen. Barometri arvioi Suomen talouden ja yhteiskunnan teknillistieteelliseen osaamiseen ja kehitykseen perustuvaa suorituskykyä. Tekniikan Akateemiset TEK ja VTT toteuttavat barometrin joka toinen vuosi. Ensimmäinen tehtiin vuonna 2004. Barometrissä selvitetään laajasti yhteiskunnan tunnuslukuja huomioiden kestävä kehitys. Seurannassa on koulutus, osaaminen, tiedon soveltaminen, TKI-investoinnit, yrittäjyys, kansainvälisyys, terveys, tulonjako, työllisyys ja tasa-arvo sekä ympäristönsuojelu ja ympäristön tila.

Merkille pantavaa on, että Suomen panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat laskeneet jo kymmenen vuoden ajan. Kun vuonna 2009 tutkimukseen ja kehitykseen tehtyjen investointien BKT-osuus oli 3,8 prosenttia, oli se vuonna 2017 vain 2,8 prosenttia. Meillä on kokonaisnäkemyksen puutetta ja poukkoilevaa toimintaa innovaatiopolitiikassa. Vaarana on yritysten TKI-toiminnan siirtyminen pois Suomesta. Koko barometrin julkaisuhistorian aikana iso ongelma Suomessa on pysyvä, korkea pitkäaikaistyöttömyys 90-luvun laman perintönä. Tähän on löydettävä ratkaisuja yhdistämällä työtä ja sosiaaliturvaa uudella tavalla.

Barometrin julkistustilaisuudessa syntyi innostunut keskustelu. Toivottiin enemmän yritysten ja yliopistojen välistä yhteistyötä. Tällä hetkellä yliopistoilla ei ole riittäviä kannusteita lisätä tätä yhteistyötä. Juuri yhteistyön rahoituksen instrumenteista, kuten Tekesiltä, on leikattu rahoitusta paljon. Toivottiin myös lisää eurooppalaista yhteistyötä ja EU:n tutkimusrahoitusta. Kestävän kehityksen globaalit markkinat ovat valtaisat. Jos Eurooppa ei ota sitä haltuun, joku muu sen tekee. Kiina on tehnyt sen jo aurinkopaneeleissa, vaikka teknologiaa on kehitetty Euroopassa.

Lopuksi on syytä mainita barometrin tulosten toivonpilkahduksia. Innovaatiotoiminta on yleistynyt pienissä yrityksissä, jopa puolella pienyrityksistä on innovaatiotoimintaa. Ja päättäjien usko tieteeseen on vahva. Sen pitää vain ohjautua järkeviin päätöksiin.