Espoon alkuperäiset meritaimenkannat turvattava

Valtuustokysymys meritaimenkantojen turvaamisesta Espoonjoen ja Mankinjoen vesistöissä käsiteltiin valtuuston kokouksessa 7.12.2020. Vastauksen perusteella Espoonjoen suojelusuunnitelman toteutusta nopeutettiin. Joten valtuustokysymys edisti kalaston suojelua Espoossa. :) Lue lisää alla olevasta valtuustopuheestani. Esittämäni toivomus Espoonjoen suojelusuunnitelman päivityksestä hyväksyttiin kokouksessa yksimielisesti.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Suomessa on kymmenisen jokea, joissa on alkuperäinen meritaimenkanta. Sekä Espoonjoessa että Mankinjoessa vaeltaa taimenkanta samoja reittejä kuin satoja vuosia sitten. Nämä vesistöt ovat kulttuurihistoriallisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita.

Tekninen lautakunta kehottaa lausunnossaan ympäristökeskusta neuvottelemaan verkkokalastuskiellosta Espoonlahdelle. Lisäksi lautakunta kehottaa kiirehtimään aloitevastauksessa mainittuja toimenpiteitä.

Vastauksessa ilmenee vesistöjen ekologinen tila ja ravinnekuormitus. Espoonjoen tila on fosforipitoisuuden perusteella vain tyydyttävällä tasolla. Myös Mankinjoen valuma-alueella on ravinnekuormituksesta aiheutuvia haasteita.

Meritaimenkantojen suotuisan suojelun tila varmistetaan mm. Espoonjoen ja Mankinjoen vaellusesteiden poistolla sekä elinympäristöjen kunnostuksilla.

On keskeistä, että suurilta, haitallisia ympäristövaikutuksia aiheuttavilta, hankkeilta edellytetään vesi- tai ympäristösuojelulain mukaista lupaa sekä ympäristövaikutusten arviointia. Raskas junavarikko ei näkemykseni mukaan sovi Luoma-Mankin arvokkaaseen luonto- ja kulttuuriympäristöön.

Aloitevastauksessa on annettu myös selvitystä hulevesisuunnitelmien tärkeydestä maankäytössä ja kaavoituksessa.

Vuonna 2008 laaditussa Espoonjoen suojelusuunnitelmassa esitettiin toimenpiteiksi Espoonjoen peratun uoman palauttamista luonnontilaiseksi, monivaikutteisten kosteikkojen ja laskeutusaltaiden perustamista valuma-alueelle sekä Bodominjärven säännöstelypadon muuttamista kalayhteyden mahdollistavaksi tekokoskikynnykseksi.

Työ on vielä kesken. Vuonna 2017 päivitettiin Espoonjoen, Glimsinjoen, Glomsinjoen ja Mankinjoen varsien peltojen suojavyöhykesuunnitelma ja kartoitettiin sopivia paikkoja kosteikoille ja laskeutusaltaille.

Mankinjoen vesistössä tavoitteena on mahdollistaa vaelluskalojen esteetön nousu Gumbölenjokea Nuuksion Pitkäjärveen saakka. Kalojen nousu on aiemmin pysähtynyt Gumbölen Myllykosken patoon, johon on juuri valmistunut hieno kalatie.

Vaellusesteiden poiston jälkeen huomio kiinnittyy kutusoraikkojen kunnostamiseen. Gumbölenjoen sivupuroa, Karhusuonpuroa, on kunnostettu Espoon ympäristöyhdistyksen, Virtavesien hoitoyhdistyksen ja paikallisen omakotiyhdistyksen yhteistyöllä luoden taimenille kutusoraikkoa. Yhdistykset, kuten Virtavesien hoitoyhdistys, toteuttavat taimenistutuksia ja kutusoraikkokunnostuksia myös muissa Espoon puroissa ympäristökeskuksen tukemana.

Esitän lopuksi valtuuston hyväksyttäväksi seuraavan toivomuksen:

Toivomus

Valtuusto toivoo, että selvitettäisiin mahdollisuudet päivittää Espoonjoen suojelusuunnitelmaa.