Globalisaatiosta

Globalisaatio on suuri maailmanlaajuinen rakennemuutos, joka on olemassa halusimme tai emme. Suomi ei voi eristäytyä muusta maailmasta, olemme kaikki mukana kansainvälisillä markkinoilla. Rahan ja tavaroiden vapaa liikkuvuus on aiheuttanut sen, että tuotantoa on siirretty ja siirretään sellaisiin maihin, joissa työvoima on halvempaa. Juuri tänään saimme lukea Perloksen tilanteesta. Perlos sulkee kaikki kotimaiset tehtaansa, jopa 1200 on menettämässä työpaikkansa. Monet IT-alihankkijat ovat jo vuosia siirtäneet tuotantoaan muihin maihin. Elektroniikkateollisuus painottuu yhä vahvemmin Aasiaan.

Tällaisia uutisia kuulemme kaiken aikaa. Irtisanottujen työntekijöiden uudelleen työllistäminen on asia, josta sekä irtisanovan yrityksen että Suomen valtion pitäisi ottaa vastuuta. Toisaalta globaalit markkinat ovat olemassa, eikä konkurssiuhan alla olevia yrityksiä voida pakottaa jatkamaan tuotantoaan vanhaan malliin. Konkurssiin mennyt firma ei tuota mitään, mutta muualla maailmassa tuotteita valmistava suomalainen yritys tuottaa ainakin joitain työpaikkoja ja verotuloja Suomeen. Lisäksi meidän on Suomessa löydettävä uusia kehitysaloja. Vahvuutemme on laatu, innovatiivisuus ja innostus.

Olin eilen Otaniemen Tekniikan päivillä ja siellä käsiteltiin erittäin mielenkiintoisia kysymyksiä: globalisaatiota ja tutkimusta. Meidän on panostettava tutkimuksen laatuun. Tilanne on kehittynyt hyvin viimeisen 10 vuoden ajalla, olemme hyvällä tasolla, vaikkemme aivan kärjessä. Tieteellisten julkaisujen määrä sekä taso ovat kasvaneet viimeisten 10 vuoden aikana paljon. Nyt olemme käännepisteessä. Esimerkiksi maailmankuulussa MIT:ssä käytetään oppilaskohtaisia määrärahoja 10-kertainen määrä TKK:hon nähden. Tuossa on osviittaa siihen, mihin suuntaan voimme mennä. Me emme pysty –ainakaan nyt, kilpailemaan massatuotannosta halpatuotantomaiden kanssa. Sen sijaan meidän on jatkuvasti kehitettävä uutta, löydettävä uusia Nokioita. Yksi vahva osaamisala on biotekniikka ja ilmastonmuutoksen torjunta. Saisimme maaseudun ja metsäteollisuuden jaloilleen uusilla innovatiivisilla energian tuotantotavoilla. Teollisuuden jätteistä on mahdollista valmistaa uuden sukupolven biopolttoaineita ja maaseudulle voidaan pystyttää omavaraisia energiantuotantolaitoksia: biokaasuvoimaloita ja tuulimyllyjä. Suomi on myös vahva edelläkävijä uuden, ilmastonmuutosta torjuvan teknologian kehittäjänä.

Globalisaatio on periaatteessa hyvä asia, se on nostanut monta kehittyvää maata hyvinvoivaksi. Toisaalta pelkästään markkinavoimien ehdoille ei pidä heittäytyä, meidän on vaadittava globaaleilta markkinoilta reiluutta, ihmisoikeuksien kunnioitusta ja humanitäärisyyttä. Meidän on täällä Suomessa pärjättävä mukana, kehitettävä sitä, missä olemme parhaita. Uskon, että pärjäämme kyllä.