Kuntauudistus Uudellamaalla

Kuntauudistus herättää vilkasta keskustelua. Olen käynyt tapaamassa vihreitä kunnallispoliitikkoja ja asukkaita Karkkilassa, Vihdissä ja Järvenpäässä. Järvenpäässä oli mukana myös Keravan, Nurmijärven, Tuusulan ja Sipoon vihreitä.

Vihreät ovat tietoisia uudistuksen maanlaajuisesta tarpeesta. Tosin Uusimaa on alueena erityinen ja elinvoimainen. Täällä asuu kolmannes suomalaisista ja tuotetaan 40 % koko maan bruttokansantuotteesta.

Asukkaita on kuunneltava ja heidän näkemyksensä otettava vakavasti. Kunkin alueen erityispiirteet on huomioitava, eikä Uusimaa ei ole verrattavissa Pohjois- ja Itä-Suomen kriisialueisiin. Siksi metropolialueelle sopii aivan oma ratkaisunsa.

Uudistuksen pohjalla on se, että jokaisen asukkaan palvelut halutaan turvata yhdenvertaisesti. Tavoitteena on vahvat peruskunnat, joissa on palveluiden järjestämisvastuu. Malli voi varsin hyvin toteutua myös seutuvaltuuston kautta, jossa on kunnanosavaltuustoina esimerkiksi nykyiset kunnat tai muut sopivaksi katsotut alueet. Tällaista ratkaisua kannatan metropolialueelle, jossa yhteisen vaaleilla valittavan seutuvaltuuston vastuulla olisi seudulliset asiat kuten joukkoliikenne ja erikoissairaanhoito. Nykyiset kunnat vastaisivat lähipalveluista, kuten kouluista, päivähoidosta ja vanhusten palveluista. Tietysti palveluita pitäisi jatkossa käyttää myös yli kuntarajojen, asukkaiden päivittäisillä asioimisreiteillä. Seutuvaltuustomalli voi hyvin sopia muuallekin paikallisiin olosuhteisiin räätälöityinä.

Mikä sitten nykyisessä tilanteessa on huonoa? Asiat kyllä toimivat ja palveluita on Uudellamaalla kohtuu hyvin tarjolla. Monet keskeiset palvelut ovat kuitenkin erilaisten kuntayhtymien tuottamia, joten demokraattinen ohjaus niissä on heikentynyt. Nykyisillä kunnilla ei juuri ole omia asioita päätettävänä. Esimerkiksi Karkkilalla on kuntayhtymiä Vihdin ja Nummi-Pusulan kanssa, kirjastoyhteistyötä laajemminkin ja terveyspalveluissa Karkkila kuuluu Lohjan sairaanhoitopiiriin.

Palveluiden turvaaminen on keskeisintä ja toinen tärkeä seikka on, että maankäytön suunnittelu saadaan seudullisesti järkeväksi. Tarvitaan kohtuuhintaisia asuntoja, mutta yhdyskuntarakenne ei saa hajautua hallitsemattomasti. Järkevä yhdyskuntarakenteen suunnittelu vähentää liikenteen ilmastopäästöjä ja säästää arvokkaita luontokohteita ja viheralueita.

Uudistuksen keskiössä on asukkaat ja heidän palveluidensa turvaaminen. Asukkaita on kuultava. Kansanäänestykset ovat tärkeitä näin isossa kysymyksessä. Ministeri Virkkusen asettaman selvitysryhmän loppuraportti ja ehdotukset ovat keskustelun pohjalla, mutta hallitusryhmätkään eivät ole sitoutuneet työryhmän karttoihin, joiden valmistelu on ollut salaista.

Olisin odottanut enemmän vaihtoehtoja työryhmältä ja ajatuksia lähidemokratian varmistamisesta. Esimerkiksi kaikki maailman metropolit toimivat kaksiportaisen hallinnon alla, mikä sopii hyvin pääkaupunkiseudullekin. On tärkeää, että kunnat omissa lausunnoissaan kertovat omat ehdotuksensa asukkaiden palveluiden parantamiseksi ja seudullisten palveluiden järkeistämiseksi. Kotikaupunkini Espoon vihreät kannattavat vaaleilla valittavaa seutuvaltuustoa päättämään seudullisista maankäytön, joukkoliikenteen ja ympäristöhuollon asioista ja paikallistasoa päättämään lähipalveluista.

Eri tilaisuuksissa käyty keskustelu on ollut värikästä ja pohdiskelevaa. Muutos herättää aina myös kysymyksiä ja pelkoakin. Ihmisten identiteetti rakentuu kotipaikkaan, omaan kylään. Uudistuksessa on kysymys hallinnon rakenteista, miten se parhaiten palvelee asukkaiden tarpeita. Toivon, että paikan nimet säilyvät ja että asukkaiden vaikutusmahdollisuudet vahvistuvat.

Uudellamaalla on jo nyt tunnistettavissa erilaisia seutukuntia: on Itä-Uusimaa, jossa keskuksina Porvoo ja uusi Loviisan kunta, on Keski-Uudenmaan Kuuma-kunnat, on Länsi-Uusimaa, jossa on myös uunituore suuri Raaseporin kunta ja läntisimpänä kaupunkina Hanko. Tilannetta värittää myös uuden suur-Lohjan suhteen tehdyt päätökset. Esimerkiksi Nummi-Pusula on päättänyt liittyä siihen. Täällä on myös metropolialueen kunnat. Yksi iso ratkaistava kysymys on, mitkä kunnat luetaan kuuluvaksi metropoliin ja sen mahdolliseen seutuvaltuustoon?