Lääkepulaan puututtava
Lääkepula koko maassa on vakava asia, josta monet heikot ja sairaat kärsivät. Apteekin hyllyt ovat tyhjentyneet myös monista tutuista itsehoitolääkkeistä, joita lomalla saattaa tarvita. Flunssalääkkeetkin ovat päässeet loppumaan. Pulaa on monista tärkeistä reseptilääkkeistä, kuten antibiooteista. Näin heikkoa tilannetta en muista koskaan ennen. Suomi on toki pieni markkina-alue ja tuonnin kannalta pussin perällä. Häiriöt ovat kuulemma silti globaaleja ja johtuvat muun muassa lääkkeiden raaka-aineiden tuotantoprosessien hitauksista.
Toimitushäiriöitä on ollut erityisesti verenpaine- ja mielialalääkkeissä sekä e-pillereissä ja antibiooteissa. Lisäksi monet allergia-, kipu- ja kuumelääkkeet sekä hiivatulehduslääkkeet ovat loppuneet apteekeista. Voi vain kuvitella, miltä kipuilevasta potilaasta tuntuu, kun tautiin ei saa hoitoa. Edes rinnakkaislääkkeiden saanti tai niiden sopivuus ei ole varmaa. Näin ei todellakaan voi jatkua, vaan maan hallituksen on toimittava! Meidän lääkkeiden varmuusvarastointien on oltava suuremmat. Lääkealalta on kuitenkin viestitty, että paljon menee hyviä lääkkeitä roskiin, kun ne vanhenevat varmuusvarastossa. Jos näin on, eihän tässä ole järkeä! Totta kai varastojen on oltava sellaisia, että niitä jatkuvasti täydennetään ja puretaan. Jos lääkkeen säilyvyys priimakunnossa on 2 vuotta, sitä voitaisiin varastoida vuodeksi ja sitten ottaa käyttöön. Tietotekniikkaa pitää hyödyntää logistiikan järkeistämiseen. Toinen merkittävä kysymys on kansainvälinen yhteistyö, joko EU-laajuinen tai Pohjoismaat kattava. Se on ratkaisu, joka tarvitaan. Pohjoismaat on markkina-alueena globaalissa mitassa suuri. On sanottu, että lääkepakkaukset ja etiketit muodostuvat tässä ongelmaksi. Sekin on ratkaistavissa, jos tahtoa löytyy. Kun lääkkeiden käyttöohjeet ja tuoteselosteet ovat digitaalisessa muodossa, ne voidaan apteekeissa tulostaa asiakkaalle. Tämä ehdotus on jo tehty Pohjoismaiden neuvostossa vuonna 2018, sen kun vain toimitaan yhdessä. Vielä kolmas seikka, joka on syytä mainita, on kotimaisen lääketeollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen. Kotimarkkina on se lähin markkina ja luotan kotimaisen työn laatuun.
Toimitushäiriöitä on ollut erityisesti verenpaine- ja mielialalääkkeissä sekä e-pillereissä ja antibiooteissa. Lisäksi monet allergia-, kipu- ja kuumelääkkeet sekä hiivatulehduslääkkeet ovat loppuneet apteekeista. Voi vain kuvitella, miltä kipuilevasta potilaasta tuntuu, kun tautiin ei saa hoitoa. Edes rinnakkaislääkkeiden saanti tai niiden sopivuus ei ole varmaa. Näin ei todellakaan voi jatkua, vaan maan hallituksen on toimittava! Meidän lääkkeiden varmuusvarastointien on oltava suuremmat. Lääkealalta on kuitenkin viestitty, että paljon menee hyviä lääkkeitä roskiin, kun ne vanhenevat varmuusvarastossa. Jos näin on, eihän tässä ole järkeä! Totta kai varastojen on oltava sellaisia, että niitä jatkuvasti täydennetään ja puretaan. Jos lääkkeen säilyvyys priimakunnossa on 2 vuotta, sitä voitaisiin varastoida vuodeksi ja sitten ottaa käyttöön. Tietotekniikkaa pitää hyödyntää logistiikan järkeistämiseen. Toinen merkittävä kysymys on kansainvälinen yhteistyö, joko EU-laajuinen tai Pohjoismaat kattava. Se on ratkaisu, joka tarvitaan. Pohjoismaat on markkina-alueena globaalissa mitassa suuri. On sanottu, että lääkepakkaukset ja etiketit muodostuvat tässä ongelmaksi. Sekin on ratkaistavissa, jos tahtoa löytyy. Kun lääkkeiden käyttöohjeet ja tuoteselosteet ovat digitaalisessa muodossa, ne voidaan apteekeissa tulostaa asiakkaalle. Tämä ehdotus on jo tehty Pohjoismaiden neuvostossa vuonna 2018, sen kun vain toimitaan yhdessä. Vielä kolmas seikka, joka on syytä mainita, on kotimaisen lääketeollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen. Kotimarkkina on se lähin markkina ja luotan kotimaisen työn laatuun.
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home