tiistaina, joulukuuta 05, 2006

Lisää kansalaisaktiivisuutta, lasten liikuntaa, kierrätystä ja pieniä kauppoja!

Viime keskiviikkona olin Teknisen ja Ympäristötoimen paneelissa. Tilaisuus kuului työväenopiston seminaarisarjaan, jossa päättäjät, virkamiehet ja asukkaat vaihtoivat näkemyksiään. Asukkailla oli hyviä kysymyksiä ja esityksiä siitä, kuinka yhdessä kehittäisimme kaupunkia parempaan suuntaan. Keskustelussa painotettiin mm. ympäristöasioiden merkittävämpää huomiointia kaupungin toiminnoissa. Viime vuosina on puhuttu kaavoituksen nopeuttamistarpeesta. Yksi keino lisätä yhteisymmärrystä, on järjestää tilaisuuksia, joissa yhteistuumin pohditaan suuria hankkeita jo niiden luonnosvaiheessa, ennen kuin lopullisia kaavapiirroksia on tehty.

Sunnuntaina olin Tampereella joukkuevoimistelun kisoja seuraamassa. Minä ja moni muu kilpatytön vanhempi jännitimme katsomossa. Joukkuevoimistelu on hieno ja vaativa laji. Tarvitaan satoja harjoittelukertoja, jotta vanne pysyy käsissä ja pyörii kauniisti. Silti ei haittaa, jos vanne joskus tipahtaa. Aina ei voi voittaa, mutta on tärkeää olla mukana, harrastaa, liikkua ja olla osa joukkuetta. Liikunta ja muut harrastukset ovat tärkeitä ja kasvattavia. Mielestäni jokaisella lapsella on oltava mahdollisuus harrastaa.

Pienten lähipalvelujen merkitys konkretisoituu itselleni niinä harvoina kertoina, kun poikkean jättimarketissa. Tällöin kauppareissuun saa uppoamaan aikaa. Tämä tapahtuu omalta osaltani silloin, kun vien kierrätyssatsin jättimarketin pihalla olevaan kierrätyspisteeseen. Esimerkiksi metallin keräystä on sen verran harvassa, että joutuu asioimaan jättimarketeissa, joiden yhteyteen kaikkein monipuolisimmat keräyspisteet on sijoitettu. Kun miettii, mitä uuden raaka-aineen hankinta malmin louhinnasta lähtien kuluttaa, ei voi kuin hämmästellä sitä, kuinka vähän metallin kierrätystä on järjestetty. Metallipakkauksia kierrätettäessä energian säästö on 75-95 prosenttia verrattuna neitseellisen raaka-aineen käyttöön! Metalliromun kipattuani, poikkean hypermarkettiin, jossa ostosreissu on vaeltamista ees taas hyllyjen välillä. Mistä löytyy lasten shampoo, entä lettuhillo, koiran puruluut? Jättimarketti on varsinainen labyrintti, enkä itse nauti siellä asioimisesta. Pienet lähikaupat ovat tärkeitä arjessa. Pidetään huoli siitä, että ne säilyvät.

2 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

Totta turiset jättimarketeista. Minä olen ilokseni saanut asua reilun vuoden ajan kahden lähikaupan vieressä ja ostanut melkein kaikki elintarvikkeet niistä. Jotkut puutteet valikoimissa toki harmittavat, esimerkiksi kotimaisia muroja ei löydy, eikä yosaa isossa purkissa eikä... Ruokavalio on vähitellen keskittynyt sellaiseen, mitä lähikaupoista saa, vain muutamat vakituisesti käytetyt tuotteet haetaan muualta. Lähikaupassa piipahtaa muutamassa minuutissa ja löytää nopeasti etsimänsä (ja oppii, mitä ei löydy lainkaan).

Sen lisäksi, että isoissa marketeissa menee tuhottomasti enemmän aikaa kuin lähikaupassa, niissä menee myös rahaa. Kun on valikoimaa, tulee ostettua monta asiaa, joita ilman voisi hyvin elää. Uutuustuotteita, jotka eivät koskaan päädy lähikauppaan, tekee mieli kokeilla. Ja mukaan tarttuu helposti tarjousvaatteita, harvinaisempi lehti, edullinen dvd, alennettu lelu joululahjavarastoon...

Yllätyksiäkin tulee vastaan isossa marketissa: ei löydykään reilunkaupan suklaata, jota saa lähikaupasta, maito onkin kalliimpaa ja valikoimasta puuttuu vakituiseen ruokavalioon päättynyt tuote, jota on saman ketjun lähikaupassa. Puutteiden toteamiseksi joutuu tutkimaan kymmeniä metrejä hyllyä.

-Henna

2:05 ip.  
Blogger Johanna Karimäki said...

Yksi pienen lähikaupaun eduista on tuotteiden tuoreus. Ison kaupan valikoimissa pitää tarkasti katsoa, mikä on tuotteen viimeinen käyttöpäivä.

Pidän eniten meidän pienestä lähikaupasta, sen valikoimalla pärjää vallan hyvin. Joskus jotain erikoisempaa tulee haettua keskisuuresta kaupasta.

3:52 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home