Apua Nokian työntekijöille
Eilen oli synkkä päivä, kun Nokia ilmoitti vähentävänsä 3700 työntekijää Suomesta. Eli miltei puolet Suomessa työskentelevistä nokialaisista, joita on 9100. Kaikki nämä työntekijät ja heidän perheensä tuntevat hätää ja epätietoisuutta tulevasta. Toivon voimia heille ja läheisilleen.
Suomen eduskunta ja hallitus antavat tukensa ja apunsa tarvitseville. Tärkeintä on luoda uuden kasvun mahdollisuuksia ja antaa toivoa tulevaan. Äkillisen rakennemuutoksen paikkakunnat, kuten Salo ja mahdollisesti myös Oulu tarvitsevat lisää muutosturvatukea.
Jo kehyspäätöksessä hyväksytty 300 miljoonan euron kasvupaketti tarjoaa tilaisuuksia ICT-osaajille. Heidän tietotaitonsa voi hyödyttää myös energiatekniikka-alaa. Uuden kehyksen kasvupäätöksen tärkeät elementit ovat t & k -verovähennys innovoiville pk-yrityksille sekä verovähennys bisnesenkeleille, jotta start-up yrittäjyyteen saadaan uutta potkua.
Kannatan myös suoraan työllistymiseen tähtääviä hankkeita, kuten korkeasti koulutetuille suunnatun oppisopimusjärjestelmän, Protomon, laajentamista.
Vielä muutama sana historiasta. Nokia auttoi Suomea nousemaan 90-luvun lamasta yhdessä markan devalvaatioiden kanssa. Devalvaatiot auttoivat vientiteollisuuttamme, mm. metsäteollisuutta. Nyt ei ole mahdollista devalvoida, sillä olemme eurossa. Metsäteollisuudeltakin kaivataan uusiutumista, uusia tuotteita ja vihertymistä. Ilmastonmuutoksen torjunta, siihen liittyvät innovaatiot ja teknologia ovat yksi menestysmahdollisuus.
Nokian ansiosta syntyi 90-luvulla maahamme joukko menestyneitä alihankkijoita, jotka valmistivat kännyköiden komponentteja. Mutta monet alihankkijat lopettivat jo vuosia sitten valmistuksen siirryttyä Aasiaan. Nokiakin perusti tehtaita kehittyviin maihin, kuten Brasiliaan ja suuntasi niiden markkinoille.
Saksan Bochumin tehtaan lopettaminen 2008 tuli Nokialle kalliiksi. Herää myös kysymys, että onko saksalaisten suuttumus vähentänyt Nokian myyntiä Saksassa? Myös lyhyeksi jäänyt Romanian tehtaan kausi kertoo melko tempoilevasta yrityspolitiikasta.
Millenium -palkittu Linus Torvads, vapaiden ohjelmistojen isä, pitää Nokian vuosi siiten aloittamaa Microsoft yhteistyötä virhevalintana. Ainakin oli virhe ilmoittaa Symbianista luopumisesta ennen kuin mitään uutta järjestelmää oli tiedossakaan. Se vei kuluttajien luottamuksen Nokiaan, sillä kaupoissa oli vain poistuvaan käyttöjärjestelmään perustuvia Nokian älypuhelimia.
Hyvä, jos edes Nokian pääkonttori ja osa tuotekehitystä pysyisi Suomessa, mutta aika näyttää. Joka tapauksessa uutta kasvua tarvitaan monista pienistä puroista. Ja niiden purojen soisi toteuttavan kestävää kehitystä.
Suomen eduskunta ja hallitus antavat tukensa ja apunsa tarvitseville. Tärkeintä on luoda uuden kasvun mahdollisuuksia ja antaa toivoa tulevaan. Äkillisen rakennemuutoksen paikkakunnat, kuten Salo ja mahdollisesti myös Oulu tarvitsevat lisää muutosturvatukea.
Jo kehyspäätöksessä hyväksytty 300 miljoonan euron kasvupaketti tarjoaa tilaisuuksia ICT-osaajille. Heidän tietotaitonsa voi hyödyttää myös energiatekniikka-alaa. Uuden kehyksen kasvupäätöksen tärkeät elementit ovat t & k -verovähennys innovoiville pk-yrityksille sekä verovähennys bisnesenkeleille, jotta start-up yrittäjyyteen saadaan uutta potkua.
Kannatan myös suoraan työllistymiseen tähtääviä hankkeita, kuten korkeasti koulutetuille suunnatun oppisopimusjärjestelmän, Protomon, laajentamista.
Vielä muutama sana historiasta. Nokia auttoi Suomea nousemaan 90-luvun lamasta yhdessä markan devalvaatioiden kanssa. Devalvaatiot auttoivat vientiteollisuuttamme, mm. metsäteollisuutta. Nyt ei ole mahdollista devalvoida, sillä olemme eurossa. Metsäteollisuudeltakin kaivataan uusiutumista, uusia tuotteita ja vihertymistä. Ilmastonmuutoksen torjunta, siihen liittyvät innovaatiot ja teknologia ovat yksi menestysmahdollisuus.
Nokian ansiosta syntyi 90-luvulla maahamme joukko menestyneitä alihankkijoita, jotka valmistivat kännyköiden komponentteja. Mutta monet alihankkijat lopettivat jo vuosia sitten valmistuksen siirryttyä Aasiaan. Nokiakin perusti tehtaita kehittyviin maihin, kuten Brasiliaan ja suuntasi niiden markkinoille.
Saksan Bochumin tehtaan lopettaminen 2008 tuli Nokialle kalliiksi. Herää myös kysymys, että onko saksalaisten suuttumus vähentänyt Nokian myyntiä Saksassa? Myös lyhyeksi jäänyt Romanian tehtaan kausi kertoo melko tempoilevasta yrityspolitiikasta.
Millenium -palkittu Linus Torvads, vapaiden ohjelmistojen isä, pitää Nokian vuosi siiten aloittamaa Microsoft yhteistyötä virhevalintana. Ainakin oli virhe ilmoittaa Symbianista luopumisesta ennen kuin mitään uutta järjestelmää oli tiedossakaan. Se vei kuluttajien luottamuksen Nokiaan, sillä kaupoissa oli vain poistuvaan käyttöjärjestelmään perustuvia Nokian älypuhelimia.
Hyvä, jos edes Nokian pääkonttori ja osa tuotekehitystä pysyisi Suomessa, mutta aika näyttää. Joka tapauksessa uutta kasvua tarvitaan monista pienistä puroista. Ja niiden purojen soisi toteuttavan kestävää kehitystä.
posted by Johanna Karimäki at perjantaina, kesäkuuta 15, 2012
3 Comments:
Hei! Sinulla on hyvät taustatiedot näistä seikoista, jotka mahdollisesti (?) johtivat tähän koko maata jäytävään ahdistuksen tunteeseen. Tosi pahalta tuntui kun avasi lehdet aamulla. Sitä odottaa kuitenkin jonkinlaista onnenkantamoista varmaan jokainen, jota tämä Nokian huima alasajo läheisesti koskee. Kiitos sinulle kirjoituksestasi!
HTML- koodit ovat minulle utopiaa. Vakuutan, että olen kunnon kansalainen, en robotti, enkä rosvo. Halusin vain lämpimästi kiittää kansanedustaja Johanna Karimäkeä valaisevasta kirjoituksesta. Valitan syvästi, jos ei mene perille!
Olipas pitkä ja hermoillekäypä prosessi! Monenmonta sanaa selvää siansaksaa piti ensin kirjoittaa todistaaksni, etten ole robotti. Haluan vain tuon kommentin julkaistavaksi, joka on syntynyt klo 10:51 ap.
Jos niin ei käy, suo anteeksi Johanna!
Lähetä kommentti
<< Home