Toimia lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi
Espoon valtuuston kokouksessa hyväksyttiin toimenpideohjelma lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Ohjelma on tärkeä, mutta toimenpiteet on myös käynnistettävä ja rahoitettava, jotta ne toteutuvat. Muuten hyvääkin tarkoittavat ohjelmat uhkaavat jäädä korulauseiksi.
Suomessa joka 8. lapsi elää köyhässä perheessä. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen tutkimus antaa karun kuvan lasten pahoinvoinnin kasvusta. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa. Mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet. Köyhyys on kasvanut, erityisesti yksinhuoltajaperheissä ja monilapsisissa perheissä.
Espoota pidetään hyvinvoivana kuntana, mutta meillä on vähävaraisia, joiden osattomuuden tunne on suurta. Lapsilla tulee olla mahdollisuus turvalliseen kasvuun vailla jokapäiväistä huolta toimeentulosta. On huolestuttavaa, että ”Lapsen ääni” raportti viime vuodelta kertoi, että 70 % vähävaraisista lapsista on kokenut koulukiusaamista.
Lapsuusiän olosuhteet heijastuvat koko elämän hyvinvointiin ja terveyteen. Perusta toiminta-, opiskelu- ja työkyvylle muodostuu lapsuudessa. Lapset ja perheet tarvitsevat kynnyksettömiä palveluja, joihin heidän on helppo ottaa yhteyttä. Peruspalveluiden, kuten päivähoidon, peruskoulun, opiskeluhuollon, neuvoloiden ja liikuntapalvelujen toimivuus tulee turvata. Erityistä huomiota tulee kiinnittää haavoittavissa olosuhteissa, esimerkiksi erotilanteissa ja toimeentulovaikeuksissa, elävien perheiden sekä sijaishuollossa olevien lasten tukemiseen.
Lapset jakautuvat jo varhaisessa vaiheessa muun muassa harrastusten mukaan. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus harrastaa. Kun perheen käytettävissä olevat tulot ovat niukat, jää lapsi helposti ulkopuoliseksi kaveripiirin kulutus- ja harrastustottumuksista. Ilman kauden hittilelua jääminen voi tarkoittaa lapselle ulkopuolisuutta kaveripiirissä ja luokkaretken rahoittaminen voi olla perheelle haaste. Tutkimus osoittaa, että jo yksi lapsen hyvä harrastus tuottaa merkittävästi alemman riskin sosiaaliseen syrjäytymiseen.
Köyhiä ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia voidaan auttaa parantamalla lapsiperheiden tukia ja palveluja, sekä edistämällä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Laadukas varhaiskasvatus ja koulutus parantavat lasten hyvinvointia. Ryhmäkokojen kasvattaminen ja koulutusleikkaukset taas toimivat tavoitetta vastaan. Jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle on taattava toisen asteen koulutuspaikka.
Investoimalla lapsiin ja nuoriin murretaan huono-osaisuuden kierre. Tämä on myös hyvinvointivaltiomme perusajatus.
Aikaisemmin Espoo tarjosi kesäisin lapsille maksutonta puistoruokailua, mikä tukee perheiden arkea ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Varsinkin vähävaraiset perheet hyötyvät tästä, eivätkä kaikkien pienten koululaisten vanhemmat voi kesällä lomailla. Esitin valtuuston kokouksessa hyväksyttäväksi toivomusponnen, joka hyväksyttiin yksimielisesti.
”Valtuusto toivoo, että selvitetään mahdollisuudet tarjota asukaspuistoissa kesäisin lapsille puistoruokailua.”
Suomessa joka 8. lapsi elää köyhässä perheessä. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen tutkimus antaa karun kuvan lasten pahoinvoinnin kasvusta. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa. Mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet. Köyhyys on kasvanut, erityisesti yksinhuoltajaperheissä ja monilapsisissa perheissä.
Espoota pidetään hyvinvoivana kuntana, mutta meillä on vähävaraisia, joiden osattomuuden tunne on suurta. Lapsilla tulee olla mahdollisuus turvalliseen kasvuun vailla jokapäiväistä huolta toimeentulosta. On huolestuttavaa, että ”Lapsen ääni” raportti viime vuodelta kertoi, että 70 % vähävaraisista lapsista on kokenut koulukiusaamista.
Lapsuusiän olosuhteet heijastuvat koko elämän hyvinvointiin ja terveyteen. Perusta toiminta-, opiskelu- ja työkyvylle muodostuu lapsuudessa. Lapset ja perheet tarvitsevat kynnyksettömiä palveluja, joihin heidän on helppo ottaa yhteyttä. Peruspalveluiden, kuten päivähoidon, peruskoulun, opiskeluhuollon, neuvoloiden ja liikuntapalvelujen toimivuus tulee turvata. Erityistä huomiota tulee kiinnittää haavoittavissa olosuhteissa, esimerkiksi erotilanteissa ja toimeentulovaikeuksissa, elävien perheiden sekä sijaishuollossa olevien lasten tukemiseen.
Lapset jakautuvat jo varhaisessa vaiheessa muun muassa harrastusten mukaan. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus harrastaa. Kun perheen käytettävissä olevat tulot ovat niukat, jää lapsi helposti ulkopuoliseksi kaveripiirin kulutus- ja harrastustottumuksista. Ilman kauden hittilelua jääminen voi tarkoittaa lapselle ulkopuolisuutta kaveripiirissä ja luokkaretken rahoittaminen voi olla perheelle haaste. Tutkimus osoittaa, että jo yksi lapsen hyvä harrastus tuottaa merkittävästi alemman riskin sosiaaliseen syrjäytymiseen.
Köyhiä ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia voidaan auttaa parantamalla lapsiperheiden tukia ja palveluja, sekä edistämällä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Laadukas varhaiskasvatus ja koulutus parantavat lasten hyvinvointia. Ryhmäkokojen kasvattaminen ja koulutusleikkaukset taas toimivat tavoitetta vastaan. Jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle on taattava toisen asteen koulutuspaikka.
Investoimalla lapsiin ja nuoriin murretaan huono-osaisuuden kierre. Tämä on myös hyvinvointivaltiomme perusajatus.
Aikaisemmin Espoo tarjosi kesäisin lapsille maksutonta puistoruokailua, mikä tukee perheiden arkea ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Varsinkin vähävaraiset perheet hyötyvät tästä, eivätkä kaikkien pienten koululaisten vanhemmat voi kesällä lomailla. Esitin valtuuston kokouksessa hyväksyttäväksi toivomusponnen, joka hyväksyttiin yksimielisesti.
”Valtuusto toivoo, että selvitetään mahdollisuudet tarjota asukaspuistoissa kesäisin lapsille puistoruokailua.”
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home