Lapsiperheiden köyhyys

Erityisoppilaiden määrä on kasvanut pääkaupunkiseudulla hälyttävästi. Noin joka kymmenes lapsi on jo erityisoppilas, joka tarvitsee erityistä apua ja huomiota selviytyäkseen peruskoulun oppivaatimuksista. Epäilen, että tällä on yhteyttä tuloerojen voimakkaaseen kasvuun ja työttömyyteen. Kotitalouksien varallisuus on kasvanut nopeimmin sitten pörssihuuman, mutta eniten on vaurastunut rikkain kymmenes.

Köyhin kymmenes on sen sijaan köyhtynyt kaikkein eniten. Suomalaisista lapsista 100 000 elää köyhyysrajan alapuolella. Toimeentulotuen varassa elävien perheiden tilanne on heikentynyt ja ostovoima hiipunut.

Lapset ja nuoret jakautuvat yhä vahvemmin hyvin toimeentulevien lapsiin ja köyhien lapsiin. Perheen köyhyys määrittää lasten tulevaisuutta esimerkiksi siten, etteivät lapset pääse lukioon, koska lukiokirjoihin ei riitä rahaa. Lapset ryhmittyvät myös harrastusten kautta.

Mielestäni tilanne on kärjistynyt liikaa. Kaikilla lapsilla pitäisi olla tasavertaiset mahdollisuudet koulunkäyntiin ja harrastuksiin. Siksi minimietuuksia, kuten työmarkkinatukea, opintotukea ja vähimmäisvanhempainpäivärahoja on korotettava merkittävästi.