Rinnekodissa

Hallitusohjelmassa on mukana vaikeasti vammaisten subjektiivinen oikeus avustajaan. Tärkeä asia, jota on odotettu vuosia. Toinen merkittävä seikka on YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista, joka on Suomessa ratifiointivaiheessa. Siitä seuraa mittavat vaikutukset lainsäädäntöön, uusi henki ja ympäristö vammaiskysymyksiin. Mainittakoon näistä vammaisen henkilön oikeus valita asuinpaikkansa.

Tärkeää on, että vammainen saa asua lähellä omaisiaan, parhaassa tapauksessa omassa kodissaan. Aina se ei ole mahdollista, jolloin tarvitaan tuettua asumista tai hoitokotia. Vierailin eilen Rinnekodissa, jossa tapasin vammaisia ja heidän hoitajiaan. Oli ilahduttavaa nähdä, että hoitajat todella olivat kutsumusammatissaan. Jokaisesta ihmisestä löytyy sisältä persoona ja kun vammaisen henkilön omat vahvuudet löydetään, on se äärimmäisen palkitsevaa.

Rinnekoti on kuin pieni kylä, jossa on asuntoloita, harrastetiloja, ruokala. Raitilla tuli vastaan iloisia ihmisiä, jotka kyselivät: "kuka olet, mistä tulet, minne menet?" Kun kerroin tulevani Seppolasta, asukkaan silmät välkehtivät: ”Siellä on eläimiä”. Niin, se on todella kiva paikka vuohineen ja hanhineen. Kehuin kaunista Heidi Johannan hattua, sitä kuulemma tarvitaan, kun on epilepsia. Työpajamyymälästä ostin hienon tyynyliinan, hand made in Rinnekoti.