Näkökulmia valtion budjettiin
Tänään alkaa budjettiriihi. Valtion 50,4 miljardin euron budjettia puidaan koko syksy eduskunnassa, kunnes se hyväksytään vuoden viimeisessä istunnossa.
Riihessä etsitään rahoja Seinäjoki-Oulu raidevälin kunnostukseen. Se nopeuttaa matkaa Helsingistä Ouluun ja edistää tavaraliikenteen siirtymistä kumipyöriltä raiteille. Raideliikenteen kehittäminen on keskeinen toimi ilmastonmuutoksen torjunnassa. Oikeastaan nykyinen etanan vauhti raide-investointien toteuttamisessa on kestämätön. Tarvitaan uusi vaihde päälle. Esimerkiksi Keski-Euroopassa radat ja nopeat junat ovat varteenotettava kulkumuoto. Koko maahan on saatava kattava, tehokas ja nopea raideliikenneinfrastruktuuri.
Itämeren suojelusta uupuu ympäristöministeriön tarvitsemat 3 miljoonaa euroa. Sillä rahalla toteutetaan tehokkaita täsmätoimenpiteitä, vähennetään kuormittavia päästöjä tilakohtaisesti. Maatalouden ympäristötukijärjestelmä on uudistettava sellaiseksi, että ympäristötoimenpiteet ovat aidosti vaikuttavia. Maatalouden päästöjä vähentävistä hankkeista, kuten TEHO-hankkeesta, saadaan arvokasta tietoa tähän tarkoitukseen.
Veropolitiikka, jossa polttoaineverotus kiristyy ja muuttuu päästöperustaiseksi on oikea suunta. Ehdotuksessa on kyllä parannettavaa vielä. Suurimpia kipupisteitä on biokaasun ja maakaasun suunniteltu verotus liikennekäytössä. Biokaasun osalta on hölmöläisen hommaa verottaa liikennekäyttöä jos samanaikaisesti tuetaan sähkön- ja lämmöntuotantoa. Maakaasun verottaminen liikenteessä taas sakottaa miltei yksinomaan joukkoliikennettä, mitä on vaikea hyväksyä. Kaasumaisten polttoaineiden säilyttäminen ainakin toistaiseksi verottomana on perusteltua. Turpeen osalta on hyvä, että verotus tulee, mutta se on aivan liian alhainen. Suunnitelman mukaan vero on 78 miljoonaa euroa, kun se päästöperustaisesti kuuluisi olla 380 miljoonaa euroa.
Yhdyn biologien huoleen suoluonnon monimuotoisuudesta. Koskemattomat, luonnonvaraiset suot on jätettävä rauhaan! Luonnonsuojeluliitto on perustellusti vaatinut 100 miljoonan euron lisäystä luonnonsuojeluun. Myös metsien suojelua edistävä Metso-ohjelma tarvitsee enemmän rahaa.
Kannatan makeisveron korotusta terveyssyistä ja tulojen kasvun vuoksi. Valtion kassa kasvaa 100 miljoonaa euroa makeis- ja virvoitusjuomaveron tuotolla.
Kaiken kaikkiaan arvonlisäverojen korotukset tuovat valtion kassaan 700 miljoonaa euroa. Jatkossa pitäisi mielestäni kehittää alv-verojärjestelmää sellaiseksi, ettei se verottaisi työtä vaan raaka-aineita. Varsinkin kotimainen tuotanto ja jatkojalostus kärsivät joka väliin isketystä arvolisäverosta. Pitäisi pikemminkin verottaa raaka-aineesta ja prosessissa kuluvasta energiasta sekä syntyvistä päästöistä. Näin edistettäisiin kierrätystäkin.
Opiskelijoiden tulotaso laski dramaattisen alas, kun opintotukeen ei tehty 15 vuoteen korotusta. Lopulta vuonna 2007 tehtiin 15 % prosentin tasokorotus opintotukeen. Sitä ei ole varaa menettää, kyse on nuorten ihmisten hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Kyse on siitä, että voi keskittyä täysipäiväisesti opintoihin. Opintotuen sitominen indeksiin takaa jatkuvat tasokorotukset ja on siksi tarpeen. Opiskelevien vanhempien ja heidän lastensa tueksi tarvitaan myös huoltajakorotus opintotukeen.
Kannatan lämpimästi takuueläkettä, joka on pienimpien eläkkeiden kuoppakorotus. Takuueläke tulee voimaan maaliskuussa 2011. Silloin myös lapsilisät, kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki sidotaan indeksiin. Kun näihin lapsiperheille keskeisiin etuuksiin saadaan jatkuva tasokorotus, vähennetään lapsiperheköyhyyttä.
Budjettiriihessä pohditaan myös sosiaaliturvaa uudistavan satakomitean ehdotuksia. Vihreä ryhmä pitää erittäin tärkeänä, että toteutetaan vähintään satakomitean yksimieliset ehdotukset. Yksi keskeinen asia on työttömyysturvan tarveharkinnan poisto eli sen henkilökohtaisuus, jolloin puolison tulot eivät vähennä peruspäivärahaa. Se auttaa keskeisesti monia köyhiä perheitä selviämään arjessa.
Meillä ei ole varaa rahallisesti eikä inhimillisesti syrjäyttää yhtään nuorta. Se tarkoittaa sitä, että on oltava toimivat välityömarkkinat niille, joille nykymaailma on liian monimutkainen ja haastava. Esimerkiksi sosiaalisia yrityksiä koskeva lainsäädäntö olisi uudistettava sellaiseksi, että sosiaalinen työllistäminen olisi helpompi ja houkuttelevampi vaihtoehto.
Kestävä kansantalous pohjautuu työhön, yrittäjyyteen, tutkimukseen ja osaamiseen. Työn tekemistä ja teettämistä pitää helpottaa ja saastuttamisen verotusta kiristää. Tuotteiden pitää olla ekologisesti tuotettuja ja tuotannon eettisesti kestävällä pohjalla. Tuotteiden hyvästä maineesta kannattaa huolehtia, jotta ostaja voi valita turvallisesti kotimaisen tuotteen. Kannattaa seurata aktiivisesti muuta maailmaakin. Kansainvälinen vuorovaikutus ja ulkomaiden tuntemus varmistaa kilpailukykymme säilymistä.
Nykyinen valtion velkaantumisen tahti hirvittää. Valtion velkaa otetaan 8,8 miljardia lisää, jolloin velka nousee 85 miljardiin ollen 46 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Se on kestämätön tie. Jo senkin vuoksi meidän on saatava koko Suomi töihin ja tehtävä asioita paremmin ja tehokkaammin.
Riihessä etsitään rahoja Seinäjoki-Oulu raidevälin kunnostukseen. Se nopeuttaa matkaa Helsingistä Ouluun ja edistää tavaraliikenteen siirtymistä kumipyöriltä raiteille. Raideliikenteen kehittäminen on keskeinen toimi ilmastonmuutoksen torjunnassa. Oikeastaan nykyinen etanan vauhti raide-investointien toteuttamisessa on kestämätön. Tarvitaan uusi vaihde päälle. Esimerkiksi Keski-Euroopassa radat ja nopeat junat ovat varteenotettava kulkumuoto. Koko maahan on saatava kattava, tehokas ja nopea raideliikenneinfrastruktuuri.
Itämeren suojelusta uupuu ympäristöministeriön tarvitsemat 3 miljoonaa euroa. Sillä rahalla toteutetaan tehokkaita täsmätoimenpiteitä, vähennetään kuormittavia päästöjä tilakohtaisesti. Maatalouden ympäristötukijärjestelmä on uudistettava sellaiseksi, että ympäristötoimenpiteet ovat aidosti vaikuttavia. Maatalouden päästöjä vähentävistä hankkeista, kuten TEHO-hankkeesta, saadaan arvokasta tietoa tähän tarkoitukseen.
Veropolitiikka, jossa polttoaineverotus kiristyy ja muuttuu päästöperustaiseksi on oikea suunta. Ehdotuksessa on kyllä parannettavaa vielä. Suurimpia kipupisteitä on biokaasun ja maakaasun suunniteltu verotus liikennekäytössä. Biokaasun osalta on hölmöläisen hommaa verottaa liikennekäyttöä jos samanaikaisesti tuetaan sähkön- ja lämmöntuotantoa. Maakaasun verottaminen liikenteessä taas sakottaa miltei yksinomaan joukkoliikennettä, mitä on vaikea hyväksyä. Kaasumaisten polttoaineiden säilyttäminen ainakin toistaiseksi verottomana on perusteltua. Turpeen osalta on hyvä, että verotus tulee, mutta se on aivan liian alhainen. Suunnitelman mukaan vero on 78 miljoonaa euroa, kun se päästöperustaisesti kuuluisi olla 380 miljoonaa euroa.
Yhdyn biologien huoleen suoluonnon monimuotoisuudesta. Koskemattomat, luonnonvaraiset suot on jätettävä rauhaan! Luonnonsuojeluliitto on perustellusti vaatinut 100 miljoonan euron lisäystä luonnonsuojeluun. Myös metsien suojelua edistävä Metso-ohjelma tarvitsee enemmän rahaa.
Kannatan makeisveron korotusta terveyssyistä ja tulojen kasvun vuoksi. Valtion kassa kasvaa 100 miljoonaa euroa makeis- ja virvoitusjuomaveron tuotolla.
Kaiken kaikkiaan arvonlisäverojen korotukset tuovat valtion kassaan 700 miljoonaa euroa. Jatkossa pitäisi mielestäni kehittää alv-verojärjestelmää sellaiseksi, ettei se verottaisi työtä vaan raaka-aineita. Varsinkin kotimainen tuotanto ja jatkojalostus kärsivät joka väliin isketystä arvolisäverosta. Pitäisi pikemminkin verottaa raaka-aineesta ja prosessissa kuluvasta energiasta sekä syntyvistä päästöistä. Näin edistettäisiin kierrätystäkin.
Opiskelijoiden tulotaso laski dramaattisen alas, kun opintotukeen ei tehty 15 vuoteen korotusta. Lopulta vuonna 2007 tehtiin 15 % prosentin tasokorotus opintotukeen. Sitä ei ole varaa menettää, kyse on nuorten ihmisten hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Kyse on siitä, että voi keskittyä täysipäiväisesti opintoihin. Opintotuen sitominen indeksiin takaa jatkuvat tasokorotukset ja on siksi tarpeen. Opiskelevien vanhempien ja heidän lastensa tueksi tarvitaan myös huoltajakorotus opintotukeen.
Kannatan lämpimästi takuueläkettä, joka on pienimpien eläkkeiden kuoppakorotus. Takuueläke tulee voimaan maaliskuussa 2011. Silloin myös lapsilisät, kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki sidotaan indeksiin. Kun näihin lapsiperheille keskeisiin etuuksiin saadaan jatkuva tasokorotus, vähennetään lapsiperheköyhyyttä.
Budjettiriihessä pohditaan myös sosiaaliturvaa uudistavan satakomitean ehdotuksia. Vihreä ryhmä pitää erittäin tärkeänä, että toteutetaan vähintään satakomitean yksimieliset ehdotukset. Yksi keskeinen asia on työttömyysturvan tarveharkinnan poisto eli sen henkilökohtaisuus, jolloin puolison tulot eivät vähennä peruspäivärahaa. Se auttaa keskeisesti monia köyhiä perheitä selviämään arjessa.
Meillä ei ole varaa rahallisesti eikä inhimillisesti syrjäyttää yhtään nuorta. Se tarkoittaa sitä, että on oltava toimivat välityömarkkinat niille, joille nykymaailma on liian monimutkainen ja haastava. Esimerkiksi sosiaalisia yrityksiä koskeva lainsäädäntö olisi uudistettava sellaiseksi, että sosiaalinen työllistäminen olisi helpompi ja houkuttelevampi vaihtoehto.
Kestävä kansantalous pohjautuu työhön, yrittäjyyteen, tutkimukseen ja osaamiseen. Työn tekemistä ja teettämistä pitää helpottaa ja saastuttamisen verotusta kiristää. Tuotteiden pitää olla ekologisesti tuotettuja ja tuotannon eettisesti kestävällä pohjalla. Tuotteiden hyvästä maineesta kannattaa huolehtia, jotta ostaja voi valita turvallisesti kotimaisen tuotteen. Kannattaa seurata aktiivisesti muuta maailmaakin. Kansainvälinen vuorovaikutus ja ulkomaiden tuntemus varmistaa kilpailukykymme säilymistä.
Nykyinen valtion velkaantumisen tahti hirvittää. Valtion velkaa otetaan 8,8 miljardia lisää, jolloin velka nousee 85 miljardiin ollen 46 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Se on kestämätön tie. Jo senkin vuoksi meidän on saatava koko Suomi töihin ja tehtävä asioita paremmin ja tehokkaammin.
posted by Johanna Karimäki at torstaina, elokuuta 19, 2010
2 Comments:
Hyvä Johanna! Pitäkää Vihreät vain puolenne neuvoteluissa niin hyvä tulee.
Mitä mieltä olet maatalaouden tilasta? Pitäisikö maataloudelle lisätä tukiaisia vai miten voimme varmsitaa turvallisen, kotimaisen ruoan tarjonnan tulevaisuudessakin?
Kiitos kommentista! Olen lähiruoan kannattaja ja suosin erityisesti luomua. Ravinteita kierrättävä maatalous on Itämeren suojelulle hyväksi. Haluan edistää kotimaista ruoantuotantoa, jolloin tuottajille kuuluu työstään korvaus.
Typpi- ja fosforivalumat on saatava kuitenkin kuriin. Oikeastaan fosforikaivannaisten ehtyminenkin jo vaatii sitä. Ympäristönäkökulmat on otettava huomioon kaikessa tuotannossa. Nyt viljelijöillä on iso lista vaihtoehtoisia korvattavia ympäristötoimenpiteitä, joista jotkut toimet eivät ole tehokkaita eikä kaikki konstit toimi samalla tavalla kaikkialla. On eroja maaperässä yms. Maanmuokkausajankohta on myös tosi keskeinen siinä, ettei valumia pääse. Kehittäisin ympäristötukijärjestelmää sellaiseksi, että korvaus tulisi ympäristötoimenpiteen vaikuttavuudesta, jolloin tilakohtaisesti on käytössä parhaat keinot. Mitä ympäristöystävällisempi tuotanto, sen parempi korvaus. Sen lisäksi jokaiselle pellolle pakollista suojavyöhykettä pitäisi laajentaa huomattavasti ja kaikkein pahimmat valuma-alueet, ns. hotspotit esim. kaltevat pellot vesistön varrella, pitäisi poistaa viljelystä kokonaan. Reuna-alueiden kosteikoissa voi viljellä ruokohelpeä tai energiapajua, jotka sitovat ravinteita. Meillä on paikka paikoin sellaisia peltoja, joihin on vuosia syydetty keinolannoitteita ja joissa on edelleen 20-kertainen määrä ravinteita kuin mitä kasvit edes tarvitsevat. Luotettavat ravinnetaseet ja maaperäanalyysit on yksi keskeinen avainkeino.
Luomutuotantoa, jonka lämmin kannattaja olen, kehittäisin tuottajalle helpommaksi ja lisäisin neuvontaa. Luomu on tuottajalle haaste, koska viljely on ilman keinolannoitteita ja torjunta-aineita, vain biologisin menetelmin on vaikeampaa kuin tehomaatalous. Luomutilaksi pääseminen vie vuosia ja vaatii useita tarkastuksia ja byrokratiaa. Jotenkin tätä siirtymävaihetta pitäisi tukea. Luomutuotannon määritelmät ovat tosi tiukkoja, vaativat, että kaikki tilalla rehusta lähtien on oltava luomua. Tietysti on ymmärrettävää, että kuluttajien on luotettava siihen, että luomu on todellakin täyttä luomua. Täytyy nostaa luomutuottajille hattua! Luomu kulkee usein käsi kädessä perinnemaisemien hoidon kanssa: kaunista ketoluontoa ja elintilaa uhanalaisille eliöille. :)
Lähetä kommentti
<< Home