Harmaa talous
Harmaa talous on nimitys yhdelle rikollisuuden muodolle. Sen ovat viranomaiset, verotarkastajat ja eri tahot todenneet jo pitkältä ajalta. On naivia olettaa, että rikollisuus loppuisi pelkällä kauhistelulla ja kielloilla. Vastuulliset tahot ovat jo ainakin kymmenen vuoden ajalta miettineet ja ratkoneet tämän rikollisuuden lajin lopettamista ja kuriin saattamista.
Harmaasta taloudesta kärsii koko yhteiskunta veronmenetyksinä, rehelliset yrittäjät sekä työntekijät, joita harmaassa taloudessa riistetään. Harmaassa taloudessa työntekijä ei saa kohtuullista palkkaa, mutta on muitakin vakavia haittoja työntekijälle. Häntä ei ole vakuutettu työtapaturmien osalta, työsuojelua ei ole, työntekijälle ei kerry eläkettä, eikä hänellä ole muitakaan työntekijöiden sosiaaliturvaetuja.
Yksi torjuntakeino käynnistyy 1.4.2011 kun otetaan käyttöön rakentamispalvelujen käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Toinen keino on se, että kuntien työmailla työskentelevillä on oltava henkilökortti. Jo vuosia on yrityksillä ollut velvollisuus kirjautua ennakkoperintärekisteriin, joka takaa sen, että työntekijöiden sosiaaliturvamaksut maksetaan. Harmaata taloutta ehkäistään myös sillä, että yritykset toimittavat tilinpäätöstietonsa vuosittain veroviranomaisille. Hämäräperäiset yritykset eivät näitä toimita ja konkurssiin ajautuneet yritykset saattavat tuhota kirjanpitonsa.
Vakaita pyrkimyksiä harmaan talouden estämiseen on kaikilla vastuullisilla tahoilla, niin rehellisillä yrityksillä kuin kunnilla ja kaupungeilla. Mutta miksi tämä nyt on ryöpsähtänyt esiin? Kun koko ajan vaaditaan voittojen kasvua ja talouden tehostamista, niin joku siinä häviää ja usein se on heikoin työntekijä ja valitettavasti myös työn laatu.
Kysyn, oliko viisasta ryhtyä kaupunkien liikelaitostamisten ja palvelujen ulkoistamisen intoon? Piti saada joustavuutta mutta nyt sitten vaaditaankin tehostettua valvontaa. Piti saada taloudellisia hyötyjä, mutta nyt edellytetään, että ainakin työntekijöiden palkkataso on kunnossa. On varmaa, että kuntien omaa tuotantoa ei pidä ajaa alas. Kunnissa pitää säilyä asiantuntemusta rakentamisesta sekä kunnostus- huolto- ja siivoustöistä. Näin voidaan arvioida ulkoisten palvelun tuottajien töitä ja työn laatua. Kunnissa pitää säilyä realistinen käsitys hintatasosta. Tämä on viime kädessä myös veronmaksajien etu.
Harmaasta taloudesta kärsii koko yhteiskunta veronmenetyksinä, rehelliset yrittäjät sekä työntekijät, joita harmaassa taloudessa riistetään. Harmaassa taloudessa työntekijä ei saa kohtuullista palkkaa, mutta on muitakin vakavia haittoja työntekijälle. Häntä ei ole vakuutettu työtapaturmien osalta, työsuojelua ei ole, työntekijälle ei kerry eläkettä, eikä hänellä ole muitakaan työntekijöiden sosiaaliturvaetuja.
Yksi torjuntakeino käynnistyy 1.4.2011 kun otetaan käyttöön rakentamispalvelujen käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Toinen keino on se, että kuntien työmailla työskentelevillä on oltava henkilökortti. Jo vuosia on yrityksillä ollut velvollisuus kirjautua ennakkoperintärekisteriin, joka takaa sen, että työntekijöiden sosiaaliturvamaksut maksetaan. Harmaata taloutta ehkäistään myös sillä, että yritykset toimittavat tilinpäätöstietonsa vuosittain veroviranomaisille. Hämäräperäiset yritykset eivät näitä toimita ja konkurssiin ajautuneet yritykset saattavat tuhota kirjanpitonsa.
Vakaita pyrkimyksiä harmaan talouden estämiseen on kaikilla vastuullisilla tahoilla, niin rehellisillä yrityksillä kuin kunnilla ja kaupungeilla. Mutta miksi tämä nyt on ryöpsähtänyt esiin? Kun koko ajan vaaditaan voittojen kasvua ja talouden tehostamista, niin joku siinä häviää ja usein se on heikoin työntekijä ja valitettavasti myös työn laatu.
Kysyn, oliko viisasta ryhtyä kaupunkien liikelaitostamisten ja palvelujen ulkoistamisen intoon? Piti saada joustavuutta mutta nyt sitten vaaditaankin tehostettua valvontaa. Piti saada taloudellisia hyötyjä, mutta nyt edellytetään, että ainakin työntekijöiden palkkataso on kunnossa. On varmaa, että kuntien omaa tuotantoa ei pidä ajaa alas. Kunnissa pitää säilyä asiantuntemusta rakentamisesta sekä kunnostus- huolto- ja siivoustöistä. Näin voidaan arvioida ulkoisten palvelun tuottajien töitä ja työn laatua. Kunnissa pitää säilyä realistinen käsitys hintatasosta. Tämä on viime kädessä myös veronmaksajien etu.
posted by Johanna Karimäki at maanantaina, helmikuuta 21, 2011
1 Comments:
Mielestäni harmaata taloutta voisi vähentää siten, että vähennetään verotusta ja tehdään yrittämisestä kannattavaa. Houkutus olla maksamatta veroja on suuri kun a)puolet yrityksen voitosta menee verotukseen b)verovähennykset ja muut veroihin liittyvät asiat vievätpaljon aikaa yrittäjältä ja c)kun tietää mihin kaikkeen turhaan omat veroroposet menevät.
Vähemmän valtion palveluita ja tukia -> vähemmän yleisien varojen käyttöä. Näin myös harmaa talous vähenee.
Lähetä kommentti
<< Home