Vihdoinkin, YK:n vammaisten oikeuksien sopimus

Hallitus antoi eilen eduskunnalle esityksen YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen ratifioinnista. Vihdoinkin! Tätä on kauan odotettu. Sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa joulukuussa 2006 ja se koskee yli 650 miljoonaa ihmistä maailmassa. Suomessa on sellainen käytäntö, että YK:n sopimukset ratifioidaan vasta, kun lainsäädäntö on sopimuksen mukaisella tasolla.

Vammaisten palveluita ja ihmisoikeuksia koskevissa kysymyksissä on tultu vuosien saatossa pienin askelin eteenpäin. Viime kaudella voimaan tullut vaikeavammaisten henkilöiden oikeus henkilökohtaiseen avustajaan on tärkeä asia. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus on edellyttänyt mm. tahdon vastaisen laitoshoidon kieltämistä ja sitä, että jokaisella on oikeus asua millä paikkakunnalla haluaa.

Vammaisjärjestöt ovat huolehtineet niistä vammaisista, jotka eivät ole jaksaneet puolustaa oikeuksiaan. Avun saaminen on turhan monelle omaiselle ja vammaiselle kovan työn takana. Siksi on tärkeää, että vammaisjärjestöt ovat vahvasti mukana YK sopimuksen toimeenpanossa ja sen seurannassa. Onneksi uuden kuntalain myötä vammaisten asioista huolehtiminen paranee, sillä uuden kuntalain mukaan vammaisneuvostot tulevat kaikkiin kuntiin vanhusneuvostojen rinnalle.

Pohjoismaiset naapurimaamme Ruotsi ja Norja ovat jo aikoja sitten ratifioineet sopimuksen. Suomessa haasteet sopimuksen ratifioimiseen ovat liittyneet kotikuntalakiin, sosiaalihuoltolakiin ja kehitysvammaisten erityishuollon kysymyksiin. Esteetön ympäristö, tärkeiden palvelujen turvaaminen, pääsy harrastuksiin ja kulttuurin pariin, mahdollisuus työhön ja opintoihin sekä kohtuulliseen toimeentuloon, ovat kaikki osa hyvä elämää. Monelle itsestään selviä, mutta vammainen voi tarvita apua ja tukea täysipainoiseen arkeen. Kiitän ministeri Tuomiojaa, että toitte esityksen eduskunnalle.