Kohti Pariisia

Eduskunnan suuressa valiokunnassa hyväksyttiin eilen Suomen neuvottelutavoitteet Pariisin ilmastokokoukseen. On koko elonkehän etu, että Pariisissa saataisiin sovittua kansainvälinen, sitova ja kunnianhimoinen ilmastosopimus päästöjen vähentämisestä. Hallituksen kannassa neuvottelutavoitteisiin on hyviä elementtejä, muttei riittävää kunnianhimoa. Suomen ja EU:n tulee olla tavoitteiden asettamisessa edelläkävijöitä ja esimerkin näyttäjiä. Sopimuksen synnyn yksi kohtalon kysymys on, miten ilmastorahastolla tuetaan kehitysmaita päästöjen vähennyksessä. Valiokunnassa vihreiden neuvottelutavoitteita terävöittävä ponsi hävisi, saimme tukea vasemmistoliiton ja rkp:n edustajilta. Jätimme päätökseen ao. eriävän mielipiteen.

Eriävä mielipide Suomen ilmastoneuvottelukantojen parantamiseksi

Ilmastonmuutos on koko ihmiskuntaa koskettava uhka, jonka päästäminen karkaamaan käsistä tarkoittaa ihmisen elinolosuhteiden, talouden ja luonnon monimuotoisuuden romahtamista. Velvollisuutemme lapsiamme kohtaan on estää tämä. Päästöistä täytyy leikata yli puolet pois vuoteen 2030 mennessä ja Suomen ja EU:n tulee ottaa suunnannäyttäjän rooli niin EU:n sisällä kuin kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissakin. Suomen hallituksen kanta on tähän tavoitteeseen liian kunnianhimoton ja siksi esitimme valiokunnan päätökseksi lausumaa.

Edellä olevan perusteella esitämme, että

Suomen tulee neuvotteluissa tavoitella kattavaa, kunnianhimoista ja sitovaa kansainvälistä ilmastosopimusta, joka pysäyttää ilmaston lämpenemisen globaalisti kahteen asteeseen. Maailmanlaajuisia kokonaispäästöjä tulee vähentää vähintään 60 prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteena on Suomen ja EU:n osalta vähintään 55 prosentin päästövähennys vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. EU:ssa tarvitaan myös sitova välitavoite päästöjen vähentämiselle vuodelle 2025, joka edistää nopeaa muutosta. Nopea päästöjen vähentäminen turvaa ilmastoa ja luontoa hallitsemattomilta muutoksilta. Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi koko ihmiskuntaan ja kaikkiin ekosysteemeihin, jos sitä ei torjuta kiireellisesti. Sopimuksessa pitää varmistaa, että päästöjen kannalta keskeisten sopimusmaiden velvoitteet ovat kunnianhimoiset ja tehokkaat. Suomen ja EU:n pitää olla valmiita myös kehitysmaiden ilmastorahoituksen kasvattamiseen. Päästöjen vähentämisessä tulee huomioida kaikki sektorit. Siten myös kansainvälisen lento- ja meriliikenteen päästöistä ja niiden nopeasta vähentämisestä tulee sopia kansainvälisesti ilmastosopimuksessa. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen tulee olla keskeinen tavoite metsätaloutta ja maankäytön muutosta koskevan säännöstön kehittämisessä niin Suomessa kuin globaalisti. Muilta osin ei ole huomautettavaa hallituksen kantaan.