Ilmastolaki nyt
Suurin osa suomalaisista kannattaa ilmastolakia, joka tuo ryhtiä ilmastopolitiikkaan. Hallituksen esitystä ilmastolaiksi käsiteltiin tänään talousvaliokunnassa, joka antoi nuivan kriittisen lausunnon ilmastolaista. Jouduin siis jättämään eriävän mielipiteen valiokunnan lausunnosta. Ympäristövaliokunta tulee ratkaisemaan lain kohtalon. Toivottavasti sieltä löytyy viisautta katsoa asiaa pitkälle ja paremman tulevaisuuden kannalta. Vihreä eduskuntaryhmä tekee työtä, jotta saamme ilmastolain voimaan.
Tässä alla jättämäni eriävä mielipide:
HE 82/2014 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi
Jätän eriävän mielipiteen talousvaliokunnan lausuntoon ilmastolaista. Valiokunta vähättelee lähtökohtaisesti lakiesityksen merkitystä ilmastonmuutoksen torjumisessa.
Kuitenkin alan parhaista asiantuntijoista koostuva ilmastopaneeli painottaa ilmastolain merkitystä ilmastotoimien tehokkaan koordinoimisen kannalta. Laki edistää tarpeellisen kokonaiskuvan saamista ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen sektoreista ja toimista. Ilmastolaki edistää myös yleisön tiedon saantia politiikkatoimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
On keskeistä, että eduskunta saa vuosittain ajantasaista tietoa ilmastonmuutoksen vastaisista toimista ja niiden vaikuttavuudesta. Ilmastolaki on erittäin hyödyllinen ja tarpeellinen työkalu, joka antaa Suomen ilmastopolitiikalle selkeän päämäärän yli hallituskausien. Se tekee ilmastopolitiikasta pitkäjänteistä, ennakoitavaa, avointa ja suunnitelmallista sekä edesauttaa ilmastopolitiikan kustannustehokkuutta.
Lain keskeiseen sisältöön kuuluu päästövähennystavoite: vähennetään kasvihuonekaasuja ainakin 80 % vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoteen 1990. Valiokunta lausunnossaan arvostelee tätä, vaikka tavoite ei ole mitenkään ristiriidassa hyväksyttyjen ilmastotavoitteiden kanssa. Asiantuntijakuulemisessa on pikemminkin korostunut, että tavoite on kovin matala ja kunnianhimoton ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Ilmastonmuutoksen torjuntatoimiin sitoutumisen kannalta on silti hyödyllistä, että sitova tavoite on lain tasolla.
Lain painopiste on erityisesti päästökaupan ulkopuolisessa sektorissa. Kyseessä on puitelaki, eikä se sisällä eri alojen (liikenne, maatalous, asuminen, rakentaminen) aineellista lainsäädäntöä, vaan luo prosessin, jossa eri aloja koskevia politiikkatoimia ja niiden toteuttamista suunnitellaan. Lisäksi laki vahvistaa ilmastopaneelin toiminnan, joka tuottaa tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksen torjuntatyöhön ja päätöksenteon tueksi. Valiokunta sivuuttaa lausunnossaan ilmastolain perimmäisen tarkoituksen ja korostaa sääntelyn turhuutta ja hallinnollista taakkaa. Mielestäni valiokunnan olisi pitänyt puoltaa hallituksen yksimielisen esitykseen hyväksymistä. Lakiesitys on omiaan vähentämään hallinnollista kitkaa eri hallinalojen välillä yhteistyön syventyessä. Siten se edistää tehokkaasti ristikkäistä sääntelyä ja edistää hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamista niin julkisella sektorilla kuin elinkeinoelämässä.
Lailla on vahva kansan tuki. "Polttava kysymys" -kampanja käynnistyi vuonna 2008, ja sen myötä suomalaiset ovat mm. lähettäneet eduskuntaan yli 40 000 ilmastolakia vaativaa postikorttia. Keväällä 2014 toteutetun Taloustutkimuksen selvityksen mukaan 79 % suomalaisista ja enemmistö jokaisen puolueen äänestäjistä kannattaa ilmastolain säätämistä.
Ilmastolaki ei itsessään tuo suoria velvoitteita yksityisille toimijoille. Lakiin kuuluvat ilmastopolitiikan suunnitelmat ohjauskeinoineen valmisteltaisiin avoimesti eri tahoja osallistaen. Lakiin kirjattu pitkän aikavälin päästövähennystavoite antaa varmuutta politiikan suunnasta ja lisää luottamusta siihen, että vähäpäästöisiin ratkaisuihin kannattaa investoida. Tästä syystä esimerkiksi Iso-Britanniassa elinkeinoelämän edustajat olivat mukana kampanjoimassa ilmastolain puolesta omassa maassaan.
Monessa EU-maassa on voimassa ilmastolaki, kuten Ranskassa ja Itävallassa. Muiden maiden vastaavat lait poikkeavat Suomen hallituksen esityksen ratkaisuista. Esimerkiksi Englannin ja Skotlannin ilmastolaissa keskeisiä ovat seurattavat ”kasvihuonekaasubudjetit”. Suomessa on jo korkea aika säätää ilmastolaki hyväksymällä hallituksen yksimielinen esitys ilmastolaiksi.
Esitän,
että ympäristövaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.
Helsingissä 5. helmikuuta 2015
Johanna Karimäki (vihr)
Tässä alla jättämäni eriävä mielipide:
HE 82/2014 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi
Jätän eriävän mielipiteen talousvaliokunnan lausuntoon ilmastolaista. Valiokunta vähättelee lähtökohtaisesti lakiesityksen merkitystä ilmastonmuutoksen torjumisessa.
Kuitenkin alan parhaista asiantuntijoista koostuva ilmastopaneeli painottaa ilmastolain merkitystä ilmastotoimien tehokkaan koordinoimisen kannalta. Laki edistää tarpeellisen kokonaiskuvan saamista ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen sektoreista ja toimista. Ilmastolaki edistää myös yleisön tiedon saantia politiikkatoimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
On keskeistä, että eduskunta saa vuosittain ajantasaista tietoa ilmastonmuutoksen vastaisista toimista ja niiden vaikuttavuudesta. Ilmastolaki on erittäin hyödyllinen ja tarpeellinen työkalu, joka antaa Suomen ilmastopolitiikalle selkeän päämäärän yli hallituskausien. Se tekee ilmastopolitiikasta pitkäjänteistä, ennakoitavaa, avointa ja suunnitelmallista sekä edesauttaa ilmastopolitiikan kustannustehokkuutta.
Lain keskeiseen sisältöön kuuluu päästövähennystavoite: vähennetään kasvihuonekaasuja ainakin 80 % vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoteen 1990. Valiokunta lausunnossaan arvostelee tätä, vaikka tavoite ei ole mitenkään ristiriidassa hyväksyttyjen ilmastotavoitteiden kanssa. Asiantuntijakuulemisessa on pikemminkin korostunut, että tavoite on kovin matala ja kunnianhimoton ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Ilmastonmuutoksen torjuntatoimiin sitoutumisen kannalta on silti hyödyllistä, että sitova tavoite on lain tasolla.
Lain painopiste on erityisesti päästökaupan ulkopuolisessa sektorissa. Kyseessä on puitelaki, eikä se sisällä eri alojen (liikenne, maatalous, asuminen, rakentaminen) aineellista lainsäädäntöä, vaan luo prosessin, jossa eri aloja koskevia politiikkatoimia ja niiden toteuttamista suunnitellaan. Lisäksi laki vahvistaa ilmastopaneelin toiminnan, joka tuottaa tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksen torjuntatyöhön ja päätöksenteon tueksi. Valiokunta sivuuttaa lausunnossaan ilmastolain perimmäisen tarkoituksen ja korostaa sääntelyn turhuutta ja hallinnollista taakkaa. Mielestäni valiokunnan olisi pitänyt puoltaa hallituksen yksimielisen esitykseen hyväksymistä. Lakiesitys on omiaan vähentämään hallinnollista kitkaa eri hallinalojen välillä yhteistyön syventyessä. Siten se edistää tehokkaasti ristikkäistä sääntelyä ja edistää hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamista niin julkisella sektorilla kuin elinkeinoelämässä.
Lailla on vahva kansan tuki. "Polttava kysymys" -kampanja käynnistyi vuonna 2008, ja sen myötä suomalaiset ovat mm. lähettäneet eduskuntaan yli 40 000 ilmastolakia vaativaa postikorttia. Keväällä 2014 toteutetun Taloustutkimuksen selvityksen mukaan 79 % suomalaisista ja enemmistö jokaisen puolueen äänestäjistä kannattaa ilmastolain säätämistä.
Ilmastolaki ei itsessään tuo suoria velvoitteita yksityisille toimijoille. Lakiin kuuluvat ilmastopolitiikan suunnitelmat ohjauskeinoineen valmisteltaisiin avoimesti eri tahoja osallistaen. Lakiin kirjattu pitkän aikavälin päästövähennystavoite antaa varmuutta politiikan suunnasta ja lisää luottamusta siihen, että vähäpäästöisiin ratkaisuihin kannattaa investoida. Tästä syystä esimerkiksi Iso-Britanniassa elinkeinoelämän edustajat olivat mukana kampanjoimassa ilmastolain puolesta omassa maassaan.
Monessa EU-maassa on voimassa ilmastolaki, kuten Ranskassa ja Itävallassa. Muiden maiden vastaavat lait poikkeavat Suomen hallituksen esityksen ratkaisuista. Esimerkiksi Englannin ja Skotlannin ilmastolaissa keskeisiä ovat seurattavat ”kasvihuonekaasubudjetit”. Suomessa on jo korkea aika säätää ilmastolaki hyväksymällä hallituksen yksimielinen esitys ilmastolaiksi.
Esitän,
että ympäristövaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.
Helsingissä 5. helmikuuta 2015
Johanna Karimäki (vihr)
posted by Johanna Karimäki at torstaina, helmikuuta 05, 2015
2 Comments:
Ranska tekee sähkönsä 75% ydinvoimalla ja Itävalta pumppuvoimaloilla.
Eli rakennetaanko ydinvoimaa vai odotetaanko että vuoret kasvaa?
Hei Anonyymi
Mitäpä jos kuunneltaisiin vaikkapa energiantuotannon ja talouden asiantuntijoita? "Tarjolla on kaksi kärpästä yhdellä iskulla: Suomen talouskasvua on mahdollista tukea samalla kuin EU:n päästötavoitteet täytetään. Mallia Lund kehottaa hakemaan muun muassa Ruotsista, Saksata ja Tanskasta."
http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=20142822&c=mobile&rss=mob
Lähetä kommentti
<< Home