Parempaa vuotta 2015

Suomen talous on vaikeassa tilanteessa: vienti ei vedä riittävästi, työttömyys pahenee eikä talous kasva. Velka on tuplaantunut kuudessa vuodessa 100 miljardiin euroon. Samalla uhkaa hiipivä deflaatio, mikä on pysäytettävä. EK:n esitys julkisen sektorin työntekijöiden vähentämisestä ja palvelujen leikkaamisesta on kuitenkin vastuuton. Ei opettajien, hoivatyöntekijöiden ja poliisien vähentäminen hyödytä yksityistä sektoria, ellei yksityinen sektori löydä omaa menestymisen reseptiä, uusia innovaatioita ja vientituotteita. Toki julkiset juoksevat kulut ja 9 miljardin kestävyysvaje on saatava priorisoinneilla, rakenneuudistuksilla ja tehostamistoimilla kuriin, mutta liiallinen säästäminen ja leikkaaminen hyvinvointipalveluista vain vahvistaisivat lamaa. On selvää, että talouspolitiikka on ravisteltava rohkeasti uudeksi.

Julkisen talouden kestävyysvajeen torjumiseksi tarvittavien rakenteellisten uudistusten toteuttamistahti on ollut liian verkkainen. Tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, eläkeuudistus, metropoliuudistus, kuntauudistus ja tuottavuuden parantamista hyödyntäen digitalisaatiota ja automaatiota.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen lakiehdotus on keväällä eduskunnan käsittelyssä. Hoitotakuun on toimittava ja heikoimpien ryhmien pääsyn hyvään terveydenhoitoon on parannuttava. On vältettävä perusteetonta organisaatiotasojen lisäämistä ja hallintohimmeleitä. Tärkeintä on turvata ihmisten peruspalvelut tasapuolisesti ja samalla pitää kustannukset kurissa.

Lisäksi on ruokittava uuden kasvun ituja, jotta hyvinvoinnille riittää rahoitusta. Tulevaisuuden megatrendit, kuten ilmastonmuutoksen torjunta ja rajallisten resurssien hupeneminen vaikuttavat siihen, millaisilla tuotteilla on maailmalla kysyntää. On otettava askelia vihreän talouden suuntaan: cleantech, biotalous ja kiertotalous ovat vahvoja kasvualoja, ja Suomessa on paljon näiden alojen osaamista. Tarvitsemme kasvavia vientiyrityksiä varten vahvat kotimarkkinat.

Vihreät esittivät syksyn talouspoliittisessa avauksessa muun muassa energiarahastoa vauhdittamaan bio-, tuuli- ja aurinkoenergian hankkeita sekä älyjärjestelmiä sähköverkkoihin ja liikenteelle. Myös sähkön pientuotannon nettolaskutus tarvitaan kiihdyttämään hyvää kehitystä. Lähes kaikkialla muualla, vaan ei Suomessa, sähkön pientuottajalla on oikeus saada sähköyhtiöltä korvaus verkkoon syöttämästään tuuli- tai aurinkosähköstä.

Perustulo ja osa-aikatyön lisääminen, työttömän oikeus opiskeluun ja yrittämiseen, ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen, pienyrittäjän ja itsensä työllistäjän sosiaaliturvan parantaminen, ne kaikki yhdessä elvyttäisivät työelämää ja toisivat kaivattua joustoa. Hyvä ratkaisu on ollut työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat, joiden turvin työtön voi ottaa vastaan määräaikaista työtä ilman että työttömyysturva heti heikkenee. Tämä uudistus on auttanut työttömiä työllistymään, mikä osoittaa työnteon ja sosiaaliturvan yhdistämisen voiman. Vielä tarvitaan pienyrittäjien asemaa merkittävästi parantavia ja työllistämistä helpottavia uudistuksia.

Pitkän aikavälin tavoitteista tärkeimpiä on koulutuksen ja tutkimuksen resursseista huolen pitäminen. Hyvin koulutettu, osaava kansa on Suomen vahvuus, jonka varassa pärjäämme myös tulevaisuuden muuttuvissa oloissa. Tutkimuksesta ja tuotekehityksestä huolehtiminen on ainoa mahdollisuutemme pärjätä maailman mullistuvilla markkinoilla.

Nyt vuoden alusta astuu voimaan verotuksen lapsivähennys, joka on tyhjää parempi kompensaatio lapsilisien leikkaukselle. Lapsilisien leikkaus toimii kaikkien hyvien tavoitteiden vastaisesti. Liian moni lapsi kasvaa köyhässä perheessä, jossa arjen menot ovat haasteita. Pesukoneen hajoaminen voi olla katastrofi perheen taloudelle, eikä lapsen osallistuminen mieluisaan harrastukseen välttämättä onnistu. Tällainen luokkayhteiskuntakehitys on pysäytettävä. Jos verrataan aikaan ennen 90-luvun lamaa, tuloerot ovat kasvaneet merkittävästi.

Luonnonsuojelun puolesta me vihreät olemme hallituskautemme ajan tehneet työtä, määrärahoja on saatu lisää niin luonnonsuojelualueiden hankintaan kuin Itämeren suojeluunkin. Suuri hätähuuto on suoluonnon puolesta, sillä valtaosa soistamme on ojitettuja ja luontoarvonsa menettäneitä. On äärimmäisen huolestuttavaa, että hallitus on jäädyttänyt soidensuojelun täydennysohjelman, jolla suojeltaisiin Etelä-Suomen viimeiset luonnontilaiset suot, kansallisaarteemme. Arvosoilla elävät kasvit ja linnut ovat uhanalaisia. Tutkijat ja asiantuntijat ovat vuosien ajan kartoittaneet suomme ja niiden luontoarvot, minkä pohjalta suojeltavat suot on valittu suojeluohjelmaan. Maanomistajat ovat olleet hankkeelle myönteisiä, sillä saavathan he korvauksen suojelusta. Suo on ekosysteemi, joka on pelastettava kokonaisuutena, jota ei voi toiselta puolelta kuivata ilman että koko suo kärsii.

Suoluonnon onneksi uusi ympäristönsuojelulaki on astunut voimaan. Se suojelee arvokkaimmat suot turpeen nostolta. Ympäristönsuojelulakiin on lisätty myös säädöksiä, joilla suitsitaan kaivosten päästöjä ja edellytetään teollisuudelta parasta mahdollistaa tekniikka. Laki sisältää EU:n päästödirektiivin velvoitteet.

Suuria ja tärkeitä ympäristökysymyksiä eduskunnan käsittelyssä keväällä on ilmastolaki ja kalastuslaki. Kalastuslain uudistus on pieni askel kohti kestävämpää kalastuspolitiikka ja parantaa uhanalaisten kalojen tilaa. Siinäkin on kuitenkin puutteita vielä, kuten se, että äärimmäisen uhanalaisten kalojen suojelu jää asetusten varaan ja vapaa-ajan verkkokalastus sallitaan ylimitoitettuna.

Ilmastolaki tuo jatkossa johdonmukaisuutta ilmastopolitiikkaan ja päästöjen seuranta tehostuu. Merkittävää on se, että päästövähennystavoite 80 % vuoteen 2050 mennessä saadaan lain tasolle.

Susi on Suomessa erittäin uhanalainen. Kanta on muutaman viime vuoden aikana salametsästyksen ja ylimitoitettujen pyyntilupamäärien myötä kääntynyt noin 250 yksilön tasolta jyrkkään, huolestuttavaan laskuun. Suomen susikannaksi arvioidaan vain noin 130 yksilöä. Se on liian vähän turvaamaan perimältään kestävä kanta.

Maa- ja metsätalousministeriö julkisti joulun alla suden kannanhoitosuunnitelman, joka sallisi kannanhoidollisen metsästyksen, jopa 29 kaatolupaa vuodessa! Romahtanut pieni susikanta ei kestä tällaisia tappolupia. Parempi olisi kehittää edelleen hyviksi havaittuja konsteja, kuten alueellista susineuvontaa tai metsästyskoirien suojaksi tarkoitettuja pippuriliivejä. Susi kuuluu suomalaiseen luontoon.

Vuonna 2014 saimme kaksi uutta kansallispuistoa, Etelä-Konnevesi ja Teijo kruunaavat puistoverkkoamme. Vielä tarvitaan periaatepäätökset Suomenlahden kansallispuistojen laajentamisesta sekä Porkkalan kansallispuiston perustamisesta. Merellistä luontoa on turvattava jälkipolville yhteisessä virkistyskäytössä.

Ihmisoikeuksien kannalta on upeaa, että YK:n vammaisten oikeuksien sopimus ratifioidaan vihdoin. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus on edellyttänyt mm. tahdon vastaisen laitoshoidon kieltämistä ja sitä, että jokaisella on oikeus asua millä paikkakunnalla haluaa. Sopimus turvaa vammaisten henkilöiden osallistumista työhön ja harrastuksiin, ja korostaa esteettömyyden tärkeyttä ympäristössä ja palveluissa.

Ikääntyvä väestö on rakentanut meille hyvinvointipohjan, joka on rohkeasti ravisteltava uusiksi. Se on tehtävä, jotta voimme turvata ikäihmisille hyvän vanhuuden hoivan ja yhteisöllisen mielekkään arjen. Myös he haluavat turvata lasten ja lastenlasten tulevaisuuden, ilman raskasta velkasäkkiä harteillaan kauniissa turvallisessa Suomessa.