Syömishäiriöpotilaille apua varhain

Helmikuun aluevaltuuston kokouksessa Inkoossa oli käsittelyssä aluevaltuustokysymykseni syömishäiriöiden hoidosta ja varhaisesta tunnistamisesta. Syömishäiriö koskettaa Suomessa satojatuhansia ihmisiä, kun mukaan lasketaan sairastuneiden lisäksi heidän läheisensä. Hoidon tuloksellisuus sekä moninaisen sairaudenkuvan tunnistavien hoitomuotojen kehittäminen on tärkeää. Syömishäiriösairauksia sairastaville ihmisille ja heidän läheisilleen toimivat hoitoketjut ja varhainen tuki on keskeistä, sillä vakavat ja pitkään jatkuneet syömishäiriöt vaativat intensiivisempää hoitoa. Olin tyytyväinen aloitevastaukseen, jonka mukaan parannuksia on tulossa ja huomioidaan päivitetty Käypä hoito -suositus.

Aloitevastauksen mukaan: ”Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on käytössä prosessi, jolla varmistetaan oikeanlainen ja oikea-aikainen tuki, joka huomioi kokonaistilanteen ja on tarvittaessa moniammatillista. Prosessissa huomioidaan myös hoidon porrastus perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä sekä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa mukaan lukien opiskeluhuolto, lasten ja nuorten kuntoutus- ja mielenterveyspalvelut sekä avosairaanhoito. Palveluiden yhdenmukaistamisen myötä prosessi levitetään koko hyvinvointialueelle, mikä varmistaa tasalaatuiset palvelut koko alueella asuinpaikasta riippumatta. Samanaikaisesti ohjetta muokataan huomioimaan juuri päivitetty syömishäiriöiden Käypä hoito -suositus.”

Tässä alla on vielä kuvia kokouksesta ja kokouspaikalta. Inkoon Kyrkfjärdens skola on hieno puinen koulurakennus kotiseutumuseon vieressä.

Koululaisille hyvät joukkoliikenneyhteydet

Pääkaupunkiseudun kouluissa monet oppilaat kulkevat joukkoliikenteellä kouluun. Olisi hyvä, ettei bussia joutuisi odottamaan kovin pitkään, kun on nälkäinen ja on kiire kotiin tai harrastuksiin. Siksi on tärkeää, että joukkoliikenteen aikatauluja yhteensovitetaan koulujen aikataulujen kanssa. Jätin tästä marraskuussa valtuustokysymyksen. Lapsille ja nuorille pitkä odottelu pysäkillä on turhauttavaa, mikä lisää koulupäivien kuormittavuutta. Tämä on tärkeää huomioida joukkoliikenteen suunnittelussa. Reitit ja aikataulut tulee suunnitella myös koulumatkalaisia ajatellen.

Oppilaat ovat joissain osissa Espoota joukkoliikenteen varassa varsinkin yläkouluun tai toiselle asteelle kulkiessaan. Esimerkiksi Pohjois-Espoossa asuvat tai toisaalta myös HSL-alueen monissa muissa kunnissa, kuten Kirkkonummella, asuvat lapset käyttävät joukkoliikennettä koulumatkoihin. Joukkoliikenteellä kulkeminen autokyydin sijaan edistää lasten ja nuorten arkiliikkumista, sillä siihen liittyy aktiivinen kulkeminen pysäkille.

Valtuustokysymykseni käsiteltiin maanantaina valtuuston kokouksessa. Aloitevastauksessa korostettiin HSL:n ja koulujen yhteistyötä, mikä on hyvää edistystä. On tärkeää, että HSL:n liikennesuunnittelussa on halua tehdä yhteistyötä koulujen johdon kanssa aikataulusuunnittelussa. Vastauksessa kerrotaan myös, että HSL pyytää kouluilta ennen seuraavan talvikauden aikataulujen suunnittelun aloittamista päivitetyt tiedot oppituntien alkamis- ja päättymisajoista. Tarvittaessa on pyydetty kouluilta lisätietoja esimerkiksi oppilasmääristä, jotta voidaan suunnitella mahdollisimman suurta matkustajajoukkoa palvelevat aikataulut.

Opettajan työssäni olen nähnyt lasten ja nuorten bussiin ehtimisen haasteen. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lasten ja nuorten edun huomioiminen on otettava huomioon laajasti eri palveluissa. Siksi on niin tärkeää, että lapsen etu ja lasten ja nuorten hyvinvointi huomioidaan joukkoliikenteen suunnittelussa.

Kunnan eläinlääkäripalveluja tarvitaan lisää

Lemmikit ovat meille rakkaita perheenjäseniä. Kun lemmikki sairastuu, on mentävä eläinlääkäriin, joskus päivystykseen. Eläinlääkäriasemien palvelut ovat hyvin kysyttyjä, mutta varsinkin pienituloisille niiden laskut voivat tehdä suuren loven arjen käyttömenoihin. Alalle tarvitaan enemmän toimijoita ja kilpailua. Kaupungin eläinlääkäri tarjoaa eläinlääkäripalveluja ajanvarauksella virka-aikana ja muulloin eläinlääkäripäivystyksestä vastaa Yliopistollinen eläinsairaala. Tarvetta kaupungin eläinlääkäripalveluille olisi enemmän, kuin sitä pystytään tarjoamaan. Kaupungin eläinlääkäripalvelut tuovat myös tuloja kaupungille ja niiden lisääminen lisäisi alan kilpailua ja kohtuuhintaisten eläinlääkäripalvelujen saatavuutta. Toisaalta kaupunki voisi selvittää, kuinka se voisi paremmin edistää pienyrittäjäeläinlääkärien toimintamahdollisuuksia ja näin edistää palvelujen saatavuutta asukkailleen. Jätin tästä tammikuun valtuustossa valtuustokysymyksen, kaupungin eläinlääkäripalvelujen lisäämisestä. Kuvassa on pieni Tiger, tyttäreni koira.

Välittävä ja vastuullinen päättäjä ehdolla alue- ja kuntavaaleissa

Olen kokenut päättäjä, äiti ja opettaja lähellä nuorten ja perheiden arkea. Ajan turvallisuutta ja sujuvuutta sotepalveluihin, myös monipuolisuutta ja valinnanvapautta. Lasten ja nuorten palvelut, mielenterveyspalvelut sekä vammaisten ja vanhusten palvelut on saatava paremmiksi. Terveyspalveluihin pääsyssä on vielä parannettavaa. Hoito- ja palvelujonoja lyhennetään ja taataan hoitoon pääsy perusterveydenhuoltoon.

Luontoa on suojeltava, ympäristöongelmien korjaamisen aika on nyt. Lapsista, nuorista ja ikääntyneistä on huolehdittava hellästi. Työllisyys kuntoon, syrjäytymistä on ehkäistävä eikä heikoimpia saa unohtaa. Lähimetsät ja virkistysalueet ovat meille espoolaisille rakkaita. Ne on suojeltava kaavoituksessa.

Haluan, että meitä seuraavat sukupolvet saavat leikkiä lumessa ja uida Itämeressä. Meidän on toimittava ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden eteen.

Tarvitaan myös rohkeita ratkaisuja suomalaisen työn ja hyvinvoinnin puolesta. Pidetään huoli, että lastemme koulu ja päivähoito pysyy turvallisena ja tasokkaana. Tehdään yhdessä maailmasta, Länsi-Uudenmaan alueesta sekä kotikaupungistamme Espoosta parempi!

Johanna Karimäki
DI, opettaja, kaupungin- ja aluevaltuutettu, ympäristö- ja rakennuslautakunnan pj

Espooseen neljä uutta luonnonsuojelualuetta!

Espoon kaupunginhallitus esittää Ely-keskukselle neljän uuden luonnonsuojelualueen perustamista. Luonnonsuojelualueiden määrä kasvaa yhteensä 120 hehtaaria.

“Olemme todella iloisia uusista luonnonsuojelualueista! Työtä on kuitenkin vielä paljon tehtävänä. Jo aiemmin sovitut LuonTo-ohjelman suojelutavoitteet onkin vietävä ripeästi eteenpäin, jotta koko Espoossa säilyy ekologiset yhteydet mahdollisimman kattavina” linjaa ympäristö- ja rakennuslautakunnan puheenjohtaja Johanna Karimäki.

“Vaikka luonnolla on arvo itsellään, on sillä myös espoolaisten hyvinvointia ja terveyttä edistävä vaikutus. Espoon ainutlaatuinen luonto on meille ihmisille ja eliöille välttämätön” Karimäki päättää.

Uudet luonnonsuojelualueet ovat:

Hynkänlämpi-Rumpmossen Nuuksiossa. Alue sijaitsee Hynkänlammen luonnonsuojelualueen sekä Ala-Haran ja Pääskysvuoren luonnonsuojelualueiden välissä. Runsaasti erilaisia harvinaisia luontotyyppejä sisältävällä alueella on myös nuorempaa puustoa, ja aluetta voidaan ennallistaa.

Mätäjärvi Soukassa. Aikanaan kuivatettu järvi on nykyään monen harvinaisen lajin, kuten liito-oravan, lahokaviosammaleen ja rakkosammaleen koti. Alueen läpi kulkee Hanikan luontopolku.

Pitkoskorpi Kalajärvellä. Alue yhdistyy Tremanskärrin luonnonsuojelualueeseen. Korpiselta ja kangasmetsäiseltä alueelta löytyy isoalvejuuri, suovehka, suopursu, isokarpalo, korpikastikka, virpapaju, korpipaatsama ja kurjenjalka. Lisäksi harvinaisista linnuista esimerkiksi pyy esiintyy alueella.

Teirinsuo-Vitmossen Mikkelässä. Alueella esiintyvät suotyypit ovat erittäin uhanalaisia, ja alue toimii ekologisena käytävänä Espoon keskuspuiston ja Nuuksion välillä.

Vihreät ovat vuosia ajaneet luonnonsuojelua Espoossa, ja pitkäjänteinen työ kantaa hedelmää. Aiomme myös ensi valtuustokaudella jatkaa sinnikästä työtämme luonnon suojelemiseksi!

Ensimmäisessä kuvassa Teirinsuo-Vitmossenin tulevaa luonnonsuojelualuetta.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet toimintamme arvoina

Julkaistu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vihreiden blogissa

Tänään vietämme YK:n päivää. Yhdistyneet kansakunnat perustettiin vuonna 1945 edistämään rauhaa ja turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta sekä ihmisoikeuksia. YK:n ihmisoikeusjulistus on yksi maailman vaikutusvaltaisimpia asiakirjoja sekä oikeusvaltiomme perusta. Sen 1. artiklan mukaan: ”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.” Ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat hyvä ohjelinja myös Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston työssä.

Yhdenvertainen pääsy terveyspalveluihin edistää tasa-arvoa ja siksi on tärkeää, että kiireettömään hoitoon pääsyä parannetaan. Jos lääkäriaikaa ei saa ajoissa, kiireetön hoidon tarve voi kääntyä hyvinkin kiireelliseksi. Resursseja pitää kohdistaa hoitojonojen purkuun siellä, missä tarve on suurin. Myös matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen saatavuutta on parannettava ja tähän tarpeeseen alueellamme vastataan ”Terapiat etulinjaan” toimintamallilla. Ahdistuneen hätään lyhytkin keskusteluapu voi tuoda toivon tunteen sekä valoisamman mielen.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa on neljä tärkeää ulottuvuutta. Niillä edistetään ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Ekologisen kestävyyden tavoitteissa on keskeistä vähentää hiilidioksidipäästöjä. Siksi onkin tärkeää, että alueellamme tavoitellaan hiilineutraaliutta. Ympäristötyössä on otettava kaikki keinot käyttöön, kuten kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen, uusiutuvan energian käyttö ja kasvisruoan lisääminen ruokapalveluissamme. Valtuustokauden tavoitteena on laatia hyvinvointialueelle ilmasto-ohjelma ja tiekartta toimista, joilla edistetään hiilineutraaliuden saavuttamista.

Kulttuurinen kestävyys edistyy, kun turvaamme järjestöjen ja kolmannen sektorin toimintaa. Torjumme lapsiperheköyhyyden riskitekijöitä, jossa yhtenä keinona on harrastuksiin myönnetty taloudellinen tuki. Lapsiperheiden kohtaamispaikat sekä vanhusväestön päivätoimintakeskukset lisäävät yhteisöllisyyttä. Kolmannen sektorin eli järjestöjen työ hyvinvoinnin eteen on arvokasta ja siksi me vihreät vaadimme järjestöavustusten ja järjestöjen toimintaresurssien parantamista. Monet järjestöt tuovat iloa ihmisten arkeen, järjestävät toimintaa, harrastuksia, kohtaamispaikkoja sekä ruoka-apua ja muuta hyväntekeväisyyttä vähävaraisille.

Kulttuurinen kestävyys on myös väestömme ja työyhteisömme monimuotoisuuden kunnioittamista. Tuotamme palveluita asukkaille, jotka edustavat monia erilaisia kulttuureja ja kieliä. Edistämme osaltamme kotoutumista. Kestävyys tarkoittaa vastuuta sekä nykyisten että tulevien sukupolvien hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta. Siksi on niin tärkeää, että asukkaiden yhdenvertainen kohtelu ja terveyden edistäminen huomioidaan kaikessa toiminnassamme täysimääräisesti.

Aluevaltuuston budjettikokouksessa turvattiin hyvinvointipalveluja

Hyvää uutta vuotta 2023 ystäväni! Alla voit lukea puheeni aluevaltuuston budjettikokouksesta 12.12.23, missä puolustin ikäihmisten hyvinvointia tukevaa päivätoimintaa ja muita tärkeitä lähipalveluja. Jätin kokouksessa myös aloitteen riskiryhmien korona- ja influenssarokotusten saatavuuden parantamiseksi.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Kiitos budjettineuvottelijoille vastuullisesta ratkaisusta. Varmistamme tuen ja palvelut niille, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Omaishoidon tuen taso säilyy, lastensuojelun tarpeet huomioitiin ja ikääntyneiden päivätoiminta jatkuu. Sotiemme veteraanien tuki säilyy, enkä pysty edes käsittämään, miksi sitä alun perin esitettiin poistettavaksi. Olemme kaikesta velkaa ja kiitollisia kunniakansalaisillemme, sotiemme veteraaneille.

Ikääntyneiden päivätoiminnan tärkeyteen on myös vanhusasiavaltuutettu ottanut kantaa todeten: ”Päivätoiminnan ydin on toimintakyvyn tukemisessa. Se on ensisijaisen tärkeää jokaisen iäkkään itsensä kannalta sekä laajemmin tarkasteluna väestön ikääntyessä ja palvelutarpeiden kasvaessa.”

Päivätoiminta tukee ikäihmisten jaksamista, terveyttä ja hyvinvointia. Monet ovat pöyristyneet Espoossa Tapiolan ja Espoon Keskuksen palvelukeskusten lakkautussuunnitelmista. Onkin tärkeää, että neuvotteluissa päätettiin löytää korvaavat tilat keskuksen toiminnoille hyvinvointialueen tiloista. Toivon, että tilat löytyvät läheltä asukkaita. Mielestäni kunnan ja seurakuntien tilatkin tulisi ottaa huomioon. Tapiolassa on kirkko keskellä kylää, jossa voisi joitakin toimintoja järjestää, ainakin sen mahdollisuutta selvittää.

Esitänkin hyväksyttäväksi toivomuksen: "Valtuusto toivoo, että eläkeläis- ym. järjestöille haetaan uusia toimintatiloja yhteistyössä kuntien ohella seurakuntien kanssa, joilla voi olla toimintaan sopivia tiloja käytettävissä."

Neuvottelujen lisäyksistä huolimatta budjettiesitys on vain vajaa 4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kipeitä säästöjä tehdään 50 miljoonan euron edestä. Digitaaliset palvelut tulevat lisääntymään ja monet kokevat sen kätevänä. Toisaalta pitää aina olla mahdollisuus vaihtoehtoiseen palveluun. Kaikille digitaalisuus ei luonnistu. Kumipyörillä liikkuvat palvelut tuovat palveluja lähelle syrjäisemmillekin seuduille ja toivon, että niihin panostetaan. Pidän myös tärkeänä, ettei Karkkilan ja Hangon vuodeosastotoimintaa lakkautettu ja Inkoon koululaisten hammashuolto päätettiin säilyttää lähellä.

Terapiat etulinjaan malli on otettu käyttöön Länsi-Uudellamaalla. Mielen hyvinvoinnin palvelujen turvaaminen kannattelee etenkin lapsia ja nuoria. Toivon, että saatavilla olisi mahdollisimman paljon matalan kynnyksen lyhytterapiaa, joka auttaa nopeasti ahdistuneisuuteen ja tarvittaessa ohjaa pitempiaikaisen avun ja terapian piiriin.

Arvoisat valtuutetut, pyydän vielä kannatustanne valtuustoaloitteeseen. Siinä esitetään influenssa- ja koronarokotusprosessin parantamista, jotta riskiryhmiin kuuluvat pääsisivät rokotuksiin nopeammin ja sujuvammin.

*****************

Valtuustotoivomukseni hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi päätimme kokouksessa turvata Tapiolan ja Espoon keskuksen palvelukeskusten jatkon lisäämällä budjettiin 300 000 euroa tähän tarkoitukseen. Kuvassa olen puhumassa budjettikokouksessa, Vihdissä Nummelan lukiossa.