YK:n kestävän kehityksen tavoitteet toimintamme arvoina

Julkaistu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vihreiden blogissa

Tänään vietämme YK:n päivää. Yhdistyneet kansakunnat perustettiin vuonna 1945 edistämään rauhaa ja turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta sekä ihmisoikeuksia. YK:n ihmisoikeusjulistus on yksi maailman vaikutusvaltaisimpia asiakirjoja sekä oikeusvaltiomme perusta. Sen 1. artiklan mukaan: ”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.” Ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat hyvä ohjelinja myös Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston työssä.

Yhdenvertainen pääsy terveyspalveluihin edistää tasa-arvoa ja siksi on tärkeää, että kiireettömään hoitoon pääsyä parannetaan. Jos lääkäriaikaa ei saa ajoissa, kiireetön hoidon tarve voi kääntyä hyvinkin kiireelliseksi. Resursseja pitää kohdistaa hoitojonojen purkuun siellä, missä tarve on suurin. Myös matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen saatavuutta on parannettava ja tähän tarpeeseen alueellamme vastataan ”Terapiat etulinjaan” toimintamallilla. Ahdistuneen hätään lyhytkin keskusteluapu voi tuoda toivon tunteen sekä valoisamman mielen.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa on neljä tärkeää ulottuvuutta. Niillä edistetään ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Ekologisen kestävyyden tavoitteissa on keskeistä vähentää hiilidioksidipäästöjä. Siksi onkin tärkeää, että alueellamme tavoitellaan hiilineutraaliutta. Ympäristötyössä on otettava kaikki keinot käyttöön, kuten kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen, uusiutuvan energian käyttö ja kasvisruoan lisääminen ruokapalveluissamme. Valtuustokauden tavoitteena on laatia hyvinvointialueelle ilmasto-ohjelma ja tiekartta toimista, joilla edistetään hiilineutraaliuden saavuttamista.

Kulttuurinen kestävyys edistyy, kun turvaamme järjestöjen ja kolmannen sektorin toimintaa. Torjumme lapsiperheköyhyyden riskitekijöitä, jossa yhtenä keinona on harrastuksiin myönnetty taloudellinen tuki. Lapsiperheiden kohtaamispaikat sekä vanhusväestön päivätoimintakeskukset lisäävät yhteisöllisyyttä. Kolmannen sektorin eli järjestöjen työ hyvinvoinnin eteen on arvokasta ja siksi me vihreät vaadimme järjestöavustusten ja järjestöjen toimintaresurssien parantamista. Monet järjestöt tuovat iloa ihmisten arkeen, järjestävät toimintaa, harrastuksia, kohtaamispaikkoja sekä ruoka-apua ja muuta hyväntekeväisyyttä vähävaraisille.

Kulttuurinen kestävyys on myös väestömme ja työyhteisömme monimuotoisuuden kunnioittamista. Tuotamme palveluita asukkaille, jotka edustavat monia erilaisia kulttuureja ja kieliä. Edistämme osaltamme kotoutumista. Kestävyys tarkoittaa vastuuta sekä nykyisten että tulevien sukupolvien hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta. Siksi on niin tärkeää, että asukkaiden yhdenvertainen kohtelu ja terveyden edistäminen huomioidaan kaikessa toiminnassamme täysimääräisesti.

Aluevaltuuston budjettikokouksessa turvattiin hyvinvointipalveluja

Hyvää uutta vuotta 2023 ystäväni! Alla voit lukea puheeni aluevaltuuston budjettikokouksesta 12.12.23, missä puolustin ikäihmisten hyvinvointia tukevaa päivätoimintaa ja muita tärkeitä lähipalveluja. Jätin kokouksessa myös aloitteen riskiryhmien korona- ja influenssarokotusten saatavuuden parantamiseksi.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Kiitos budjettineuvottelijoille vastuullisesta ratkaisusta. Varmistamme tuen ja palvelut niille, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Omaishoidon tuen taso säilyy, lastensuojelun tarpeet huomioitiin ja ikääntyneiden päivätoiminta jatkuu. Sotiemme veteraanien tuki säilyy, enkä pysty edes käsittämään, miksi sitä alun perin esitettiin poistettavaksi. Olemme kaikesta velkaa ja kiitollisia kunniakansalaisillemme, sotiemme veteraaneille.

Ikääntyneiden päivätoiminnan tärkeyteen on myös vanhusasiavaltuutettu ottanut kantaa todeten: ”Päivätoiminnan ydin on toimintakyvyn tukemisessa. Se on ensisijaisen tärkeää jokaisen iäkkään itsensä kannalta sekä laajemmin tarkasteluna väestön ikääntyessä ja palvelutarpeiden kasvaessa.”

Päivätoiminta tukee ikäihmisten jaksamista, terveyttä ja hyvinvointia. Monet ovat pöyristyneet Espoossa Tapiolan ja Espoon Keskuksen palvelukeskusten lakkautussuunnitelmista. Onkin tärkeää, että neuvotteluissa päätettiin löytää korvaavat tilat keskuksen toiminnoille hyvinvointialueen tiloista. Toivon, että tilat löytyvät läheltä asukkaita. Mielestäni kunnan ja seurakuntien tilatkin tulisi ottaa huomioon. Tapiolassa on kirkko keskellä kylää, jossa voisi joitakin toimintoja järjestää, ainakin sen mahdollisuutta selvittää.

Esitänkin hyväksyttäväksi toivomuksen: "Valtuusto toivoo, että eläkeläis- ym. järjestöille haetaan uusia toimintatiloja yhteistyössä kuntien ohella seurakuntien kanssa, joilla voi olla toimintaan sopivia tiloja käytettävissä."

Neuvottelujen lisäyksistä huolimatta budjettiesitys on vain vajaa 4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kipeitä säästöjä tehdään 50 miljoonan euron edestä. Digitaaliset palvelut tulevat lisääntymään ja monet kokevat sen kätevänä. Toisaalta pitää aina olla mahdollisuus vaihtoehtoiseen palveluun. Kaikille digitaalisuus ei luonnistu. Kumipyörillä liikkuvat palvelut tuovat palveluja lähelle syrjäisemmillekin seuduille ja toivon, että niihin panostetaan. Pidän myös tärkeänä, ettei Karkkilan ja Hangon vuodeosastotoimintaa lakkautettu ja Inkoon koululaisten hammashuolto päätettiin säilyttää lähellä.

Terapiat etulinjaan malli on otettu käyttöön Länsi-Uudellamaalla. Mielen hyvinvoinnin palvelujen turvaaminen kannattelee etenkin lapsia ja nuoria. Toivon, että saatavilla olisi mahdollisimman paljon matalan kynnyksen lyhytterapiaa, joka auttaa nopeasti ahdistuneisuuteen ja tarvittaessa ohjaa pitempiaikaisen avun ja terapian piiriin.

Arvoisat valtuutetut, pyydän vielä kannatustanne valtuustoaloitteeseen. Siinä esitetään influenssa- ja koronarokotusprosessin parantamista, jotta riskiryhmiin kuuluvat pääsisivät rokotuksiin nopeammin ja sujuvammin.

*****************

Valtuustotoivomukseni hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi päätimme kokouksessa turvata Tapiolan ja Espoon keskuksen palvelukeskusten jatkon lisäämällä budjettiin 300 000 euroa tähän tarkoitukseen. Kuvassa olen puhumassa budjettikokouksessa, Vihdissä Nummelan lukiossa.

Aluevaltuustossa esillä hoitoon pääsy

Tiistaina kokoontui aluevaltuusto Karkkilassa. Siellä oli käsittelyssä tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2022, jota olen lautakunnan jäsenenä ollut tekemässä. Lautakunta kiinnitti huomiota tiedolla johtamisen tärkeyteen, henkilöstön työhyvinvoinnin turvaamiseen ja riskienhallintaan, jotta voimme tuottaa asukkaiden palvelut turvallisesti. Puheessani nostin terveysasemien takaisinsoittojärjestelmän ja lääkärille pääsyn haasteet. Viipeitä on ollut etenkin Espoossa ja Kirkkonummella. Näin ei saisi olla. Kiireetön hoidon tarve voi muuttua kiireelliseksi ja jokaisen on päästävä hoitoon lakisääteisessä ajassa. Onkin palkattava lisää henkilöstöä ruuhkia purkamaan, mitä on tehtykin, jotta tilanne korjaantuu. Myös palvelusetelin tarjoaminen voi olla vaihtoehto ja saadun selvityksen mukaan asia onkin valmistelussa.

Terveysaseman takaisinsoittoa on pahimmillaan joutunut odottamaan miltei pari viikkoa paikoin Espoossa ja Kirkkonummella. Viestejä on tullut etenkin Tapiolan ja Leppävaaran terveysasemapalvelujen ongelmista. Hoitoon pääsyn viivästymistä ei voi hyväksyä. Viranhaltijat kertoivat, että parannustoimia on tehty ja esimerkiksi siirrytty Espoon viidellä terveysasemalla tiimitoiminta-malliin, mistä odotetaan parannuksia. Tilanne on kuitenkin liian pitkään ollut kestämätön! Seuraan asiaa kesälläkin ja olen yhteydessä viranhaltijoihin.

Muita kokouksessa päätettyjä asioita olivat vuoden 2022 tilinpäätöksen hyväksyminen, vuoden 2023 ensimmäinen osavuosikatsaus sekä HUS-järjestelmäsopimuksen hyväksyminen. Viimeksi mainittu sopimus koskee kaikkia Uudenmaan alueen hyvinvointialueita. Kokouksen jälkeen vihreä ryhmämme kokoontui kuvaan ja toivotamme kaikille hyvää kesää!

Valtuustossa aloitteeni koulujen ja päiväkotien puiden istutuksesta

Maanantaina valtuuston kokouksessa oli käsittelyssä talouden osavuosikatsaus ja hyväksyttiin päätös Espoon kaupunkiradan jatkeen rahoitussopimuksesta. Valtio maksaa 51 % Leppävaarasta Kauklahteen menevistä lisäraiteista. Raiteet mahdollistavat enemmän junavuoroja Espoon Keskuksen alueen asukkaille. Käsittelyssä oli myös aloitteeni, jonka jätin Meri Löyttyniemen, Risto Nevanlinnan ja muiden kanssa. Siinä esitetään puiden istutuskampanjaa kouluihin ja päiväkoteihin. Aloitevastauksessa todettiin, että puiden istutus voisi olla pysyvää toimintaa. Koulut voivat halutessaan tilata taimia kaupungilta. Kokouksessa esittämäni toivomus hyväksyttiin yksimielisesti! Käsittelyssä oli myös kaavoja, aloitteita sekä Sunan koulun laajennus- ja korjaussuunnitelma. Hyväksyimme Espooseen myös uudet asumisen ja maankäytön periaatteet. Kuvassa Henna Partanen pitää ryhmämme puhetta maankäytöstä. Vihreä ryhmä oli superaktiivinen kokouksen kannanotoissa! Vierustoverinani valtuustossa istuu ihana Elli Keisteri-Sipilä. #vihreät #espoovaltuusto #espoo #kokous #puidenistutus #aloite #sunankoulu #kaupunkirata

Nuuksion kansallispuiston laajentaminen

Valtuuston kokouksessa oli käsittelyssä Tiinan ja Riston tärkeä aloite Nuuksion kansallispuiston laajentamiseksi. Tuen aloitetta ja nostin puheessani myös suunnistamisen mahdollisuuden turvaamisen jatkossakin. Alla puheenvuoroni kokouksessa:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Kiitos valtuutetuille Elo ja Nevanlinna tärkeästä aloitteesta! Näen hyvänä tavoitteen Nuuksion kansallispuiston laajentamiseksi. Retkeilypaikoille on tarvetta ja kansallispuistot turvaavat luonnon monimuotoisuutta. Kansallispuiston reitit, pitkospuut ja keittokatokset opastavat retkeilijät poluille ja luonto säästyy kulumiselta.

Espoon LuonTo -ohjelmassa on esitetty luonnonsuojeluverkoston täydentämiskohteet. Niistä kolme kaupungin omistamaa aluetta rajautuu Nuuksion kansallispuistoon eli Hyppykallion metsä ja Hakjärvimossen - Raikorpi, sekä yksi maakunnallinen arvokohde, Kattilajärvi - Jänisniemi. Kiitos vielä kaupunginhallitukselle näkemyksestä suojelualueiden liittämiseksi osaksi rakastettua Nuuksion kansallispuistoa.

Haluan vielä nostaa esiin suunnistuksen näkökulman, mikä tulee jatkossa yhteensovittaa kansallispuistojen kanssa. Näen, että jatkossakin pääkaupunkiseudulla tarvitaan metsäisiä alueita, joissa suunnistaminen on mahdollista. Puhun esimerkiksi Helsingin Suunnistajien iltarasteista, joita järjestetään muun muassa Pirttimäessä ja Luukin ulkoilualueella.

Suunnistaminen ja muu liikkuminen luonnossa on valtavan suosittua. Iltarastit ja kuntosuunnistus ovat olleet myös perheeni harrastus, joka on tuonut iloa ja luontokokemuksia. Luontosuhteen vahvistaminen on osa luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Se kasvattaa nuorisoa arvostamaan luontoa. Suunnistamista voi opetella suunnistusseurojen järjestämillä kuntorasteilla.

Soisin siis jatkossakin suunnistukseen mahdollisten alueiden olevan osa metsäisiä ulkoilualueita. Mikäli suunnistuskäytössä olevia alueita on suunnitelmissa liittää kansallispuistoon, pitäisi harkita Nuuksion kansallispuiston järjestyssääntöjen muuttamista siten, että jatkossakin on mahdollista järjestää kuntosuunnistusta alueilla, joissa se nyt on sallittua. Suomen Latu ry on antanut lausunnon Nuuksion kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmasta. Lausunnossa korostetaan erilaisia luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia ja myös resurssitarpeita, jotta Nuuksioon voidaan rakentaa uusia kävelyreittejä, tuli- ja leiripaikkoja, pyöräreittejä ja talvireittejä hiihtoon. On tärkeää myös edistää esteettömiä ja yhdenvertaisia palveluja.

Suomen Latu ottaa kantaa ”massatapahtumiin”, joihin suunnistustapahtumatkin kuuluvat ja joita ei Nuuksion kansallispuiston alueilla voida järjestää.

Suomen Latu toteaakin: ”Herää kysymys, kuinka suurempia tapahtumia järjestettäisiin, jos Helsingin kaupungin omistamat ulkoilualueet liitettäisiin osaksi Nuuksion kansallispuistoa. Suomen Latu toteaakin olevan tärkeää, että kansallispuistoissa mahdollistetaan suurempienkin tapahtumien järjestäminen, toki luontoa kunnioittaen.” Näen, että tämä on usean ulkoilijan jakama huoli, jota ei pitäisi jatkossa ohittaa.

Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston budjettikokousterveiset

Vuoden viimeinen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuuston kokous pidettiin viime viikolla. Käsittelyssä oli tulevan vuoden budjetti. Vihreät olivat valmistelleet yhdessä demarien kanssa vastaesityksen, sillä budjettineuvotteluissa ei löytynyt yhteistä näkemystä. Toin puheessani esiin, että päätöksillä on kauaskantoiset vaikutukset asukkaiden arkeen. Olen hämmästynyt ja pahoillani, ettei enemmistön muodostavilla puolueilla ollut halua tulla vastaan omaishoitajien sekä vanhusten ja vammaisten toimeentuloon liittyvissä kysymyksissä. Kotihoidon palvelumaksuihin tulevat korotukset ovat osalle Länsi-Uudenmaan asukkaista kohtuuttoman korkeita. Omaishoitajien työ auttaa hänen läheistään ja on lisäksi edullisempaa yhteiskunnalle kuin laitoshoiva. Ruoan ja energian hinnan kallistuminen tuntuu jo pienituloisten kukkarossa ja kohonneet asiakasmaksut kurittavat lisää.

Puhuin myös lapsista ja nuorista. He elävät poikkeuksellisia korona-sukupolven kokemuksia ja pahoinvointi on lisääntynyt. Keskeisiä auttavia palveluja ovat oppilashuolto, lapsiperheiden kotiin vietävät palvelut, ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö sekä matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut. Näiden hyvästä tasosta on huolehdittava ja palvelujen riittävyyttä seurattava.

Korostin myös, että jokainen alueemme asukas tarvitsee turvalliset ja saavutettavat terveyspalvelut. Terveydenhoidossa on ennaltaehkäisevä ote avainkysymys. Terveyskeskuksista tulee saada kattavammin ja nopeammin hoitoa, jotta jatkossa erityissairaanhoidon tarve vähenisi. Ensinnäkin on hoidettava kuntoon akuutti päivystyskriisi, jotta jonotusajat päivystyksessä lyhenevät.

Päivystykset ovat syksyn aikana ruuhkautuneet kestämättömiksi. Odotusaika hoitoon pääsyssä Jorvin sairaalan päivystyksessä on venynyt keskimäärin 8 tuntiin. Syinä ovat erikoissairaanhoidon hoitojonot ja hoitajapula. Pääkaupunkiseudulla valmistellaan jo hyvinvointialueiden ja HUS:in yhteisen uuden hoito-osaston perustamista terveydenhuollon päivystysruuhkien purkamiseksi. Hyvinvointialueen aloittaessa on myös löydettävä uusia ratkaisuja hoitajapulaan. Kysymys on ammattitaitoisen työvoiman saannista, jossa työolot ja työhyvinvointi ovat keskeisiä. Myös uudelleenkoulutus ja työperäinen maahanmuutto ovat vaihtoehtoja. Olemme isojen asioiden äärellä hyvinvointialueen aloittaessa.

Uusia suojelualueita Espooseen

Teimme eilen tärkeitä päätöksiä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunta päätti kolmen uuden suojelualueen perustamisesta!

Rauhoitettavaksi esitetään kolmea Espoon kaupungin mailla sijaitsevaa arvokasta luontokohdetta: Perusmäen kaupunginosan eteläpuolella sijaitsevia metsäisiä alueita: Liselottin luonnonsuojelualue ja Niipperinpellon rinnelehdon luonnonsuojelualue sekä Espoon ja Kirkkonummen rajalla sijaitsevaa keidassuota, jonne tulee Soidensuon luonnonsuojelualue.

💚 Liselott on kooltaan 2,38 ha. Liselottin suojelualue koostuu haapa- ja kuusivaltaisesta kangasmetsästä ja arvokkaasta tervaleppäkorvesta. Kohteella on lisäksi METSO-ohjelman luokkien I ja II kriteerit täyttävää lehtomaista kangasta. Alueella on runsaasti erittäin paksuja haapoja ja maalahopuuta. Lisäksi koko alue on liito-oravan elinaluetta, jossa on todettu useampia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.

💚 Niipperinpellon rinnelehdon suojelualue on kooltaan 1,39 ha. Se on pieni eri-ikäisrakenteinen lehtoalue. Puusto muodostuu kookkaista haavoista, raidoista, kuusista ja vanhoista koivuista. Lisäksi alueella kasvaa tuomea, tammia sekä kookkaita metsälehmuksia. Alarinne on kielovaltaista tuoretta keskiravinteista lehtoa. Eri asteista lahopuuta on melko runsaasti maa- sekä pystylahopuuna. Luonnontilainen noro laskee alueen läpi jyrkähköstä rinteestä. Kalliolla pohjoisosassa kasvaa mm. isomaksaruohoa ja mäkitervakkoa. Alueella sijaitsee paikallisesti arvokas rinnelehto.

💚 Soidensuon suojelualue on kooltaan 6 ha. Se on lähes kokonaan kangasmetsien ympäröimää korpea. Suojelualue-esityksen rajaus sisältää hyvin säilyneen 3,4 hehtaarin laajuisen suoalueen sekä sitä suojaavan vanhasta metsästä koostuvan suojavyöhykkeen. Alueen suoluontotyypit ovat edustavia ja niiden luonnontila on erinomainen. Suurin osa alueesta on erittäin uhanalaista ruohokorpea. Alueen arvoa lisää luonnontilaisessa uomassaan virtaava puro, jonka luonnontilaisena säilynyt osuus jatkuu loivien rinteiden välisessä notkelmassa alueen itäpuolelle. Espoon Soidensuo muodostaa Kirkkonummen puoleisen suon kanssa maakunnallisesti tärkeän kokonaisuuden ja ekologisen yhteyden. Huomattava osa kohteesta täyttää METSO-ohjelman luokan I kriteerit.

Luonnon monimuotoisuudelle suojelualueiden lisäämisellä on suuri merkitys. Arvokkaat luontokohteet ylläpitävät monipuolista lajistoa ja alueiden suojelu takaa lajeille soveltuvien elinympäristöjen säilymisen. Suojelualueiden tarjoamat ekosysteemipalvelut, kuten luonnossa virkistäytyminen, hyödyttävät myös alueiden asukkaita.