Pääkaupunkiseudun yhteistyössä on ajateltava ensisijaisesti asukkaiden hyvinvointia ja lasten etu on todella tärkeä. Jo nyt on mahdollista valita lähin koulu, turvallisimman koulutien päässä yli kuntarajojen. Seuraavassa vaiheessa pääkaupunkiseudun kunnat sopivat yhteisen päivähoitojärjestelmän luomisesta. Silloin voi päivähoitopaikan valita naapurikunnasta. Se on tärkeää esimerkiksi niille lapsille, jotka tarvitsevat erikoishoitoa esimerkiksi erittäin vaikean allergian vuoksi. Yleisesti ottaen päiväkodin pitäisi olla lapsen lähiympäristössä, siellä, missä kaverit asuvat naapurustossa.
Toinen tärkeä seikka, jossa yhteistyötä kehitetään, on terveydenhoito. On aivan sama miltä asemalta potilas saa hoidon, kunhan hoito on laadukasta ja potilas saa sen jonottamatta kohtuuttoman kauan. Käytäntö vaatii tietojärjestelmien ja maksupolitiikan yhtenäistämistä.
Pääkaupunkiseudun yhteistyöhankkeissa on tavoitteena säästöt ja toimintojen tehostaminen. On ihan hyvä, jos samalla rahalla saamme enemmän ja parempia palveluja. Kuitenkin ensisijaisen tärkeää on miettiä, mitä lisäarvoa hankkeista saamme asukkaille. Mukana on oltava ihminen, jonka hyvinvointi paranee. Näitä tärkeitä asioita pääkaupunkiseudun luottamusmiehet pohtivat lukuisissa tapaamisissa ja kokouksissa. Varsinaiset päätökset tehdään valtuustoissa.
Kunta- ja palvelurakenneuudistus koskee koko Suomea. Silti on paljon palveluja, jotka on saatava jatkossakin läheltä. Terveysasemat on oltava kohtuullisen välimatkan päässä kaikille, samoin lasten koulujen ja päivähoidon. Lapsista ei saa säästää, lasten asemaa ei pidä kurjistaa. Se, missä säästöjä on saatavissa, on erikoissairaanhoito. Erikoiset operaatiot, leikkaukset ja erikoissairaanhoidon laitteisto voidaan ottaa useamman kunnan yhteiskäyttöön. Se, miten säilyttää laadukkaat palvelut ja hyvinvointi, on yksi vuosikymmen suurista haasteista.